Hallintomalli edellä – palvelut unohtaen?

20120917-134850.jpgSote-järjestämislaki kaatui viime viikolla eduskunnassa ristiriitoihin perustuslain kanssa. Lakia yritetään nyt kiireellä korjata ja viedä se läpi tämän eduskunnan aikana. Lainvalmisteluprosessia on leimannut kiire ja monet ongelmakohdat. Suomalaisen yhteiskuntajärjestelmän ja demokratian kannalta huolestuttavinta on ollut perustuslain vähättely, samoin tapahtui kuntien pakkoliitoksia yritettäessä. Perustuslaki ohjaa muuta suomalaista lainsäädäntöä ja sitä ei voi ohittaa.

Sote-järjestämislain kohdalla pitäisi peli viheltää kerralla poikki. Laki pitää valmistella huolella, jotta kaikille suomalaisille voidaan taata laadukkaat ja kustannustehokkaat sote-palvelut. Lakiin liittyvä rahoitusjärjestely osoitti jo ajat sitten lainvalmistelun olevan täysin hakoteillä. Hyvin asiansa hoitaneilta kunnilta pumpattaisiin lisää ja huonosti asiansa hoitaneille syydettäisiin lisää rahaa. Itäisellä sote-alueella olisi tehty kuntien välillä reilusti yli 63 miljoonan euron tulonsiirto. Jyvässeudulta olisi viety 17,6 euroa tulonsiirtona muille kunnille (Muurame, Jyväskylä, Petäjävesi, Uurainen). Savonlinnan olisi pitänyt saada 17,1 miljoona euroa tasausta eli Jyvässeutu esim. tasaisi Savonlinnan sote-menoja tällaisella summalla. Samanaikaisesti voidaan samalta sote-alueelta löytää Savonlinnalle verrokkikunnaksi Leppävirta, jonka soten vaativuus on korkeampi ts. lain määrittelemä ikärakenne ja sairastavuus. Leppävirran sote-menot ovat kuiten yli 500 €/asukas/v. pienemmät kuin Savonlinnan. Leppävirran kustannustasolla laskettuna Savonlinnan säästöpotentiaali on yli 19 miljoonaa. Tällaisia vastaavia kauhukertomuksia löytyy runsaasti lisää, kun tarkastelee kunnille ajateltuja maksuosuuksia. Jos Itäinen sote-alue olisi totetunut, Leppävirta olisi joutunut maksamaan sote-menoja lisää 275 €/henk. ja Savonlinna olisi saanut 400 €/henk. Itäiseltä sote-alueelta löytyy helposti yli 100 milj. euron säästöpotentiaali, kun hieman viitsitään verrata kuntien sote-menoja. Maan hallitus ja oppositio ajattelivat, että euroakaan ei tarvitse säästää. Täysin järjetöntä. Tällaista lakiesitystä ei kannata enää millään tavoin, edes muuteltuna, yrittää pitää hengissä. Puolueet ovat erityisesti viimeiset neljä vuotta toitottaneet, että valtio ylivelkaantuu ja pitää säästää. Tässä on lopputulos.

Parlamentaarisena yhteistyönä tehty sote-lakiesitys on kuitenkin tehnyt yhden hyvän palveluksen asian eteenpäinviemiseksi. Lain rahoitukseen liittyviä kuntien laskennallisia menoja verrattaessa kuntien todellisiin menoihin pystytään helposti löytämään kunnat, joilla on vakavia kustannusongelmia sosiaali- ja terveyspalveluissa. Samalla löytyy kuntia, jotka ovat hoitaneet asiansa hyvin. Nyt pitäisi vain selvittää nuo hyvät, toimivat ja kustannustehokkaat vaihtoehdot. Samalla on mietittävä, miten niitä voi mallintaa.

Veronmaksajien rahojen tuhlaamista on juuri tehtyjen selvitysten unohtaminen. Maan hallitus haaveili kuntien pakkoliitoksista ja siihen liittyen tehtiin koko maassa kalliit kuntajakoselvitykset. Miksi nuo selvitykset on unohdettu? Esim. Jyvässeudun kuntajakoselvitys kertoo selkeästi, että eräillä alueen kunnilla on sote-puolella kustannusongelmia. Alle vuoden päästä kuitenkin tulee lakiesitys, jossa nuo kustannusongelmaiset kunnat olisivat saamassa lisää rahaa.

Kotipitäjäni Muuramea on yritetty kurittaa viime vuosina oikein kunnolla. Ensin oli uhka pakkoliitoksista ja nyt yritettiin laittaa maksamaan toisten sote-kuluja (3,5 milj.). Lausuntoa on annettu lausunnon perään. Miksi toimiva kunta pitää yrittää joko tuhota tai saada toimimattomaksi valtiovallan järjettömällä poukkoilulla? Muuramen ikärakenne on haastavampi kuin esim. Vantaan ja Espoon. Silti Muuramen sote-menot asukasta kohti ovat selkeästi pienemmät kuin Vantaan ja Espoon. Jos Espoon ja Vantaan sote-menot olisivat Muuramen tasolla, vuodessa säästyisi 194 miljoonaa euroa johonkin muuhun. Tästä huolimatta Vantaa ja Espoo olisivat olleet uudessa järjestelmässä maksajan roolissa.

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdistäminen yhdeksi, läpinäkyväksi ja toimivaksi palveluketjuksi olisi nyt kaikista tärkein tavoite ja haaste. Kyseisellä alueella ovat suurimmat kustannusongelmat ja –haasteet. Sosiaalisektorin yhdistäminen tähän alueeseen voi tapahtua tarvittaessa myöhemmin, mutta nyt olisi saatava yksi asia kerrallaan kuntoon. Hallintomalli ei ratkaise palvelujen saatavuutta ja kustannustehokkuutta, se on vain väline. Kuntatalouden kokonaisuus pitää hahmottaa kokonaisuudessaan ja levoton poukkoilu poliittisten intohimojen mukaan pitää lopettaa.

Mika Ilvesmäki
kunnanvaltuutettu
kunnanvaltuuston 2. vpj.
Muurame
KESK

Kategoria(t): Kuntatalous, palvelut, Palvelutuotanto, sote. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s