Kunnan elinvoimaisuus – elinvoimattomuus?

Kunnan tulevaisuuden määrittelee sen elinvoimaisuus. Tätä slogania monet ovat hokeneet kuntavaalien alla sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Olen samaa mieltä, kunnan elinvoimaisuus ratkaisee sen tulevaisuuden. Se, miten kunta panostaa kouluihin, varhaiskasvatukseen, elinkeinopolitiikkaan, terveyden ennalta ehkäisyyn, kaavoitukseen, maanhankintaan jne., ratkaisee kunnan tukevaisuuden. Mutta, mutta, mutta…… Nyt on syntynyt tilanne kuin näytelmässä keisarin uudet vaatteet. Elinvoiman toisteleminen ei ole mitään uutta eikä se luo mitään uutta. Jotkut ovat sen nyt vain paniikissa keksineet, kun sote-palvelut luultavasti tulevaisuudessa siirtyvät kuntien ulkopuolelle. Jo pitkän aikaa Suomessa on ollut haasteena kysymys kuntien elinvoimasta.

Kuntien elinvoimatutkimukissa tulokset ovat odotettuja. Kohtuullisen hyvällä sijainnilla olevat, positiivisen väestökehityksen omaavat kunnat ovat kärjessä. Useimmat näistä kunnista ovat vahvasti panostaneet elinkeinopolitiikkaan, ts. ovat onnistuneet houkuttelemaan yrityksiä kuntaan. Muurame kuuluu näihin kuntiin. Tutkimuksen häntäpäässä ovat kunnat, joiden tilanne on päinvastainen. Lisäksi näille kunnille on tyypillistä se, että niiden tuloista puolet on muiden kuntien maksamia eli valtionosuuksia. Kuntien tilinpäätökset ovat kuitenkin aivan erilaisia kuin elinvoimaisuusmittarit antaisivat olettaa.

Muuramessa olemme tällä valtuustokaudella tehneet kaikkemme saadaksemme lisää verotuloja ja samalla kustannuskehitys on pidetty kurissa. Suurin osa Muuramen tuloista katetaan veroilla. Tehtävä on ollut todella vaativa, yhtään ylimääräistä rahaa ei ole. Vuoden 2016 tilinpäätös on 300 000 euroa ylijäämäinen. Kesämökkipitäjäni ei kuulu elinvoimaisuuden ykköskuntiin – päinvastoin. Kyseisen kunnan tilinpäätös oli vuodelta 2016 yli 1,6 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kunnan tulopohjasta puolet tulee kunnan ulkopuolelta eli valtionosuuksista. Täten tilinpäätöksessä on 800 000 euroa lahjarahaa. Kyseinen kunta ilmoitti muuten tilinpäätöksessään olevansa käytännössä velaton, velkaa on siis maksettu pitkälti muiden kuntien rahoilla. Suomen talous, velkaantuva kansantalous, ei tällaista kestä.

Em. esimerkki ei ole kovin rohkaiseva kuntien elinvoimaisuuden kannalta. Haluan pitää Suomen asuttuna, mutta valtionosuusjärjestelmä on muutettava kuntien elinvoimaisuutta kannustavaan suuntaan. Nyt esimerkiksi elinvoimattomat kunnat voivat alentaa veroprosenttiaan, jos valtionosuuksia tulee riittävästi. Noiden kuntien tulevaisuus on huolestuttava, koska siellä ei ole totuttu panostamaan oman verotulopohjan varmistamiseen ts. yritystoiminnan edellytyksiin. Kunnan tuloista on iso osa tullut valtiolta, ts. kerätty muilta kunnilta. Elinvoimaan ei ole tarvinnut juuri panostaa niin kuin esim. Muuramessa. Muurame tulee selviämään tulevaisuudessakin, me panostamme entistä enemmän elinvoimaan. Panostamme entistä enemmän oman verotulopohjan varmistamiseen.

 

Advertisement
Kategoria(t): Elinvoima, Koulutus, Kuntatalous, palvelut, Palvelutuotanto, Päivähoito, Yhteisöllisyys, Yrittäjyys. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s