Keskisuomen kuntakentän tulevaisuus nostettiin esille kuntalaisille suunnatulla kyselyllä (Ksml 2.4.2021). Lähtökohdaksi oli otettu kuntien vähentäminen viiteen, nykyään 22. Uusien kuntarajojen piirtämisen ainoaksi perustaksi otettiin väkimäärä, samalla ei kuitenkaan määritelty perusteita väestöpohjan koolle uusissa kunnissa. Kiitos maakuntalehdelle kyseisestä artikkelista, se nostaa esille kysymyksen kuntien elinvoimasta.
Suomen kuntakentässä on runsaasti esimerkkejä siitä, miten kunnan asukasmäärä ei takaa kunnan menestystä. On isoja kaupunkeja, jotka ovat suurissa vaikeuksissa ja on myös pieniä menestyviä kuntia. Kuntaliitokset ovat jossain tilanteessa välttämättömiä, jos muita keinoja ei ole. Kuntaliitokset voivat kuitenkin olla myös elinvoiman tuhoajia sekä alueellisesti että maakunnallisesti.
Keski-Suomen maakunnassa väestö vähenee, väestönkasvu on jo pitkän aikaa keskittynyt Jyvässeudulle (selkein trendi väestökasvussa Jyväskylässä ja Muuramessa). Jos maakuntaan muodostettaisiin viisi kuntaa, se ei lisäisi maakunnan eikä Jyvässeudun elinvoimaa. Elinvoimaisten kuntien kuntaliitokset olisivat silkkaa hulluutta. Tai jos kuntalaisten palvelut halutaan ajaa alas, ne ovat suuri mahdollisuus. Menestyvä kunta tuottaa hyvinvointia kuntarajojaan laajemmalle esim. uusina työpaikkoina. Samalla on hyvä muistaa, että useasta ohuesta lompakosta (vaikeuksissa oleva kunta) ei tule yhtä paksua lompakkoa.
Kuntien elinvoimaisuus ratkaistaan kunnissa. Miten kunnat pystyvät houkuttelemaan uusia asukkaita ja uusia yrityksiä? Miten ne pystyvät järjestämään laadukkaat ja samalla kustannustehokkaat palvelut? Lisäksi on laaja skaala muitakin elinvoimamittareita. Kunnan sijainti ei ratkaise lopputulosta, se voi tukea kunnan menestystä – mutta ei ratkaise sitä.
Kuntien elinvoimaa, tulevaisuutta ja samalla myös itsenäisyyttä voidaan katsoa kuntien tulopohjan perusteella. On kuntia, joiden tuloista yli 40 % tai 50 % muodostuu valtionosuuksista. Ts. raha tulee kuntien ulkopuolelta, en mitenkään vähättele noita kuntia. Jos tulevaisuudessa joudutaan laajaan kuntaliitoskeskusteluun, toivoisin kuitenkin keskustelun kohdistuvan ensimmäisenä korkean valtionosuuden omaaviin kuntiin. Itse edustan Muuramea, jossa kunnan tulopohja (elinvoima) perustuu 80 % verotuloihin ja 20 % valtionosuuksiin. Muuramen olemassaolo ei ole itsestäänselvyys, vaan se perustuu joka vuosi ja joka valtuustokausi tehtävään kovaan työhön. Elinvoima rakennetaan itse eli luodaan kunnan puolelta mahdollisimman hyvät edellytykset uusien yritysten ja asukkaiden houkuttelemiseksi Muurameen.
Jyvässeudun tulevaisuus elinvoiman ja kilpailukyvyn kasvattamisessa ei ole kuntaliitoksissa. Ratkaisu on se, mitä jo nyt tehdään eli yhteistyö ja sen kehittäminen. Kuntina Jyvässeudulla tuemme, kiritämme ja sparraamme toisiamme – siinä on elinvoimamme avain nyt ja tulevaisuudessa!
Mika Ilvesmäki 