Lomautetaanko / irtisanotaanko henkilökunta vai tehdäänkö jotain muuta? – Vaalikonekysymyksiä

Vaalikoneiden kysymykset on tietoisesti laadittu siten, että niillä luodaan eroja ehdokkaiden välille. Näissä kuntavaaleissa olen kuitenkin hieman huolestunut kuntavaalikoneiden luomasta kuntatodellisuudesta. Useamman kerran olen törmännyt kysymyksiin, joissa ei ole vaihtoehtona kunnan elinvoiman kasvattaminen – vaihtoehtoina ovat vain syöksykierrettä pahentavat keinot.

Tässä eräs vaalikone-esimerkki:

Laita seuraavat vaihtoehdot mieleiseesi järjestykseen, jos kunnan taloutta pitää tasapainottaa:
– Lomautetaan tai irtisanotaan kunnan henkilökuntaa.
– Korotetaan veroja:
– Ulkoistetaan palveluita.
– Myydään kunnan omaisuutta.
– Otetaan lainaa.

Yksi vaihtoehto puuttuu täysin eli panostetaan elinvoimaan ts. houkutellaan kuntaan uusia yrityksiä ja asukkaita. Yksinkertaisesti vahvistetaan siis tulopohjaa. Tällaisen vaihtoehdon puute on huolestuttava piirre, koska kunta on itsenäinen ja omista asioistaan päättävä toimija. Kunta ei ole joku valtion jatke, byrokraattinen möhkäle. Korona-aikana on ilmeisesti liikaa korostunut valtiolta kunnille tuleva tuki (kiitos tuesta), kuntien pitäisi itsekin ponnistella tulojen saamiseksi – ei ole tuloautomaattia.

Muuramessa ei ole tarvinnut mennä henkilökunnan lomautuksiin tai irtisanomisiin eikä näköpiirissä ole tällaista uhkakuvaa. Ne ovat viimeisin keino, koska ne luultavasti vain pahentaisivat syöksykierrettä palvelujen heikentymisen myötä.

Kunta ei ole elinkelpoinen, jos se joutuu ottamaan lainaa rahoittaakseen kunnan toimintoja. Omaisuuden myynti voi hetkellisesti tasapainottaa kunnan taloutta, mutta pitkällä aikavälillä se ei ole mikään toimiva mekanismi – omaisuus loppuu jossain vaiheessa.

Veronkorotus on perusteltua tehdä silloin, jos lakisääteisiä palveluita ei voida järjestää. Palveluiden kustannusrakenne on kuitenkin käytävä tätä ennen läpi ja mietittävä kustannustehokkuutta.

Palveluiden ulkoistaminen voi olla houkutteleva ratkaisu, joissain tilanteissa se voi olla perusteltua – monesti se ei kuitenkaan tuo kuin hetken helpotuksen. Kunnalla on edelleen vastuu palveluiden järjestämisestä. Jos yksityinen palveluntuottaja lopettaa yksikkönsä, kunnan on jälleen mietittävä kyseisen palvelun tuotantotapa. Muuramessa on asiasta tältä valtuustokaudelta esimerkki – kotiutimme palveluntuotannon kunnalle yksityisen luopuessa toiminnasta – kyseessä oli päiväkoti.

Yhteenvetona muutama ajatus:
1. Kunnan talous- ja toimintasuunnittelun pitää olla pitkäjänteistä, väestönkehityksestä ja ikärakenne-ennusteista pitää selkeä kuva. Kunta ei useinkaan yllättäen ajaudu taloudelliseen kriisiin – vaan asioita sössitään systemaattisesti pitkällä aikavälillä.
2. Kunnan palvelujen kustannusrakenteen pitää olla vertailukelpoinen (kilpailukykyinen) muihin kuntiin verrattuna – Muuramessa niin on. Kustannusten pitää olla myös vertailukelpoisia yksityisesti tuotettuihin palveluihin.
3. Kuntapäättäjien eräs tärkeimpiä tehtäviä on keskittyä talouden isoon kuvaan (elinvoimaan) eli miten saadaan rahat riittämään, mistä saadaan riittävästi verotuloja. Tämä tehtävä on vaikea, helpompaa olisi keskittyä pieniin ja helposti hahmotettaviin yksityiskohtiin.

Kategoria(t): Elinvoima, Kunnallispolitiikka, Kuntatalous, palvelut, Palvelutuotanto, Verotus, Yrittäjyys. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s