Päätöksentekokyky ja kuntalaisten oikeusturva uhattuina Muuramessa – jotain pitää muuttua

Ohessa on kohtuullisen pitkä teksti, toivoisin sinun lukevan sen loppuun asti. Tässä ei nyt haluta tehdä populistisia temppuja, tämä asia koskettaa myös jokaista kuntalaista. Olen ollut 16 valtuutettuna, en ole koskaan kohdannut näin vakavaa ongelmaa. Jos ongelmaa ei saada ratkaistua, kunnan tulevaisuus näyttää synkältä. Kuntavaaleissa on oleellista keskustella kuntalaisten palveluista ja miten saadaan palvelut rahoitettua. Nyt joudutaan kuitenkin perustellusti keskustelemaan oikeusturvasta – esitysten ja päätösten luotettavuudesta.  

Yli vuoden ajan Muuramessa on ollut tietynlainen kriisi, joka on enemmän ja vähemmän vellonut. On ilmaistu, että Muuramessa olisi jotain pahasti pielessä – että meillä ei kunnassa noudatettaisi lakeja. Tätä signaalia on tullut tarkastustoiminnan suunnasta eli tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan taholta. Kuitenkaan ei ole pystytty osoittamaan kunnalle aiheutuneen vahinkoa ja lakiin liittyvät tulkinnat ovat suurimmaksi osaksi kyseenalaisia. Samalla näyttää siltä, että monia asioita on tuotu julkisuuteen ennen kuin niitä on perusteellisesti selvitetty / asianosaisia on kuultu. Tarkastustoiminta on suoraan kunnanvaltuuston alla toisin kuin muu kunnan toiminta, joka on kunnanhallituksen alaisuudessa.     

Kunnanhallituksen puheenjohtajana olen pyrkinyt koko ajan löytämään eri tilanteisiin ratkaisun, jotta tilanne ei pahenisi. Sama koskettaa koko kunnanhallitusta. Tilanne on kuitenkin pahentunut meistä riippumattomista syistä. Kyseessä ei ole mikään vuorovaikutusongelma tai haluttomuus korjata virheitä, joiden olemassaolo voidaan todentaa. Kaikissa organisaatioissa löytyy aina kehitettävää. Kyseessä ei ole ainoastaan päättäjien ongelma. Esim. viranhaltijakunnasta johtoryhmässä on ollut liikettä muualle tämän episodin takia. Kyseessä ei ole ollut mikään närkästyminen vaan syvät näkemyserot tarkastustoiminnan kanssa siitä, miten asioita kunnassa tulisi hoitaa. Mitä hyvällä hallinnolla tarkoitetaan?

Vuosi sitten (kesäkuu) kunnanhallitukselle ja kunnanjohtajalle ei ehdotettu tili- ja vastuuvapauden myöntämistä tilivuodelta 2019. Kunnanvaltuusto myönsi tili- ja vastuuvapauden äänin 28-5, vain tarkastuslautakunnan jäsenet olivat toista mieltä. Vuosi sitten tilintarkastajan ja tarkastuslautakunnan kautta tuotiin valtuuston tilinpäätöskäsittelyyn asioita, joista oli jo myönnetty tili- ja vastuuvapaus (vuoden 2018 tilinpäätöksessä). Edelleenkään emme tiedä miksi, tähän kysymykseen ei ole tilintarkastaja eikä tarkastuslautakunta vastanneet. Kyseessä on hyvin vakava oikeusturva- ja toimivalta kysymys. Lainvoimaisen päätöksen voi purkaa vain ja ainoastaan Korkein hallinto-oikeus ja tuota toimivaltaa (oikeusistuimen) tarjottiin Muuramen kunnanvaltuustolle. Valtuustolle ei tietenkään kerrottu tällaisesta ongelmasta tarkastuslautakunnan taholta eli että lainvoimaista päätöstä ei voi enää käsitellä valtuustossa. Lisäksi on paljon avoimia kysymyksiä, joihin ei ole saatu vastauksia.             

Nyt tilanne on taas kärjistynyt, mutta asia on vielä vakavampi oikeusturvan kannalta ja asioiden valmisteluun liittyy suuria haasteita. Jo maaliskuusta asti on julkisuudessa pyörinyt tieto, että Muuramessa on tehty hankintoja hankintalain vastaisesti – liittyy erityisesti maa-ainesten hankintaan. Kunnanhallitus on ollut maaliskuusta asti syytettynä (tuomittuna) tästä asiasta, asia tuli ilmi tilintarkastajan tilintarkastuspöytäkirjasta. Kunnanhallitus ei tiennyt maa-aineshankintaan liittyvistä ongelmista mitään ja sai samalla asiasta tiedon, kun asia tuli julkisuuteen. Eli oletetuilta asianosaisilta ei kysytty mitään, mutta syylliset tiedettiin heti. Itse välittömästi varmistin kunnan hallintosäännöstä, että käsitykseni on oikea. Eli vastuukysymykset eivät mene näin, maa-aineshankinnat ovat lautakunnan alla. Maaliskuusta alkaen kunnanhallitusta ja sen alaisia johtavia viranhaltijoita on syytetty asiasta, josta he eivät vastaa. Tai ei ole syytetty – asia on kirjoitettu siten kuin asiasta olisi täysi selvyys – kunnanhallitus on tuomittu syylliseksi.

Kunnanhallitus tarttui välittömästi ongelmaan, kun se tuli tietoon. Se ohjeisti lautakuntaa, jonka vastuulle maa-aineshankinta kuuluu, hoitamaan kilpailutuksen. Lautakunta hoiti asian ja lopputuloksen perusteella voidaan todeta ettei kunnalle ole syntynyt taloudellista haittaa.

Tilanne ei kuitenkaan ole rauhoittunut, tilintarkastaja jätti tilintarkastuskertomuksen toukokuussa. Hän esittää, että kunnanhallitukselle ja tietyille kunnanhallituksen alaisille johtaville viranhaltijoille ei myönnetä tili- ja vastuuvapautta vuodelta 2020.  Tili- ja vastuuvapauden epäämistä ei perustella kunnolla, viitataan mm. 1,3 milj. euron ilman kilpailutusta tehtyihin hankintoihin. Lisäksi ei millään lailla perustella, miksi asiaa kohdistuu tiettyihin tahoihin ja tiettyihin tahoihin ei. Asiasta vastaaville tili- ja vastuuvapaus oltaisiin myöntämässä, kunnanhallitukselle ei.    

Kunnanhallituksen vastaus (4.6.2021, 182 §) tilintarkastuspöytäkirjaan löytyy täältä.
Kyseiseltä sivulta löytyy myös pdf-dokumentti vastauksesta / pöytäkirjasta.  

Kunnanhallituksen lausunto annettiin tarkastuslautakunnalle, joka tekee esityksen liittyen tili- ja vastuuvapauteen. Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja ovat kuntalain mukaan itsenäisiä ja toisistaan riippumattomia toimijoita.

Suosittelen lukemaan kunnanhallituksen vastauksen, se on pitkä. Samalla se kuitenkin avaa tilanteen vakavuutta. Tässä kirjoituksessa nostan esille kunnanhallituksen lausunnosta muutaman asian, jotka hyvin kuvaavat tilanteen vakavuutta.  

Hankinnat
Tilintarkastaja on ilmoittanut, että hankintalain vastaisten hankintojen yhteissumma on 1 370 533 euroa. Tämä on tuotu myös julkisuuteen ja asiasta on syytetty kunnanhallitusta. Summa ei pidä paikkaansa.

Kyseisestä summasta 281 884 euroa ei ole hankintoja vaan omaishoitajien palkkoja.

Hankinnoista 73 000 euroa on kunnanhallituksen vastuulla.
Hankinnoista 83 000 euroa on hyvinvoinnin ja palveluiden toimialan vastuulla.
Hankinnoista 1 033 000 euroa on elinvoiman ja kestävän kasvun toimialan vastuulla.   

Muilta toimialoilta kunnanhallituksen lisäksi ei ole pyydetty selvitystä hankinnoista, vaikka Muuramen kunnan hallintosääntö 87 § selkeästi osoittaa, että vastuu on toimialoilla.

Kunnanhallituksen 73 000 euron (hankintaraja 60 000 euroa) osalta asiassa ei ole ongelmaa. Tehdyt hankinnat ovat olleet niin pieniä, että niistä ei ole tehty viranhaltijapäätöksiä. Sähkötöiden osalta kyse on ollut liian pieniksi arvioiduista kokonaiskustannuksista ja kameravalvonnan osalta siitä, että hankintalain mukaan kunnan eri toimialojen yhteenlasketut tilaukset huomioidaan arvioitaessa kilpailutustarvetta. Asiassa on tehty ja tehdään tarkennuksia. (kannattaa lukea kunnanhallituksen vastine)

Kunnanhallituksen osalta 1,3 miljoonana euron summa suli nopeaa tahtia. Oikeusturvan ja päätöksenteon kannalta suuri kysymys on, miten kunnanhallitusta on voitu syyttä 1,3 miljoonan hankintalain vastaisista hankinnoista ja esittää sillä perusteella tili- ja vastuuvapauden epäämistä. Kyseessä on kova väite, joka kohdistuu kunnanhallituksen jäseniin.    

Seuraavassa suora lainaus kunnanhallituksen lausunnosta:
Kunnanhallitus pitää kohtuuttomana sitä, että tili- ja vastuuvapauden
epäämistä koskeva esitys on usealta osin tehty ilman, että väitteiden
perusteluita yksilöidään tilintarkastuskertomuksessa. Nyt kunnanhallitus joutuu vastaamaan vakaviin esityksiin ja väitteisiin ilman yksiselitteistä tietoa siitä, mihin ne perustuvat ja keihin esitetyt väitteet kohdistuvat.

Tilintarkastuksessa esitetty väite, että omaishoitajien palkanmaksussa olisi kyse hankinnasta (281 884 euroa) ei pidä paikkaansa. Esityksen tekeminen tili- ja vastuuvapauden epäämisestä näin virheellisin perustein on suorastaan käsittämätöntä.


Tili- ja vastuuvapauden epäämisen kohdentuminen
Kunnanhallituksen näkemyksen mukaan tili- ja vastuuvapauden epäämiseen ei ole perusteita, tämä koskettaa myös lautakuntia.

Itse olen koko ajan ihmetellyt, miten tilintarkastuskertomuksessa tili- ja vastuuvapauden epääminen halutaan kohdistaa tiettyyn kohtaan organisaatiota ja tietyt tahot halutaan jättää pois. Otetaan esimerkiksi maa-aineshankinnat. Organisaatio menee seuraavalla tavalla ylhäältä alas:

kunnanhallitus
kunnanhallituksen alaiset johtavat viranhaltijat
elinvoiman ja kestävän kasvun lautakunta
kehittämisjohtaja

tekninen johtaja

Tilintarkastuskertomuksessa tili- ja vastuuvapaus halutaan evätä seuraavilta tahoiltaheidät on yliviivattu.
kunnanhallitus
kunnanhallituksen alaiset johtavat viranhaltijat
elinvoiman ja kestävän kasvun lautakunta
kehittämisjohtaja
tekninen johtaja

Miten tällainen on mahdollista? Hallintosääntö 87 § sanoo selvästi, että vastuu maa-aineshankinnoista on niitä tekevällä toimialalla – siis asiaan liittyvät toimenpiteet ja valvonta.

Miten tekniselle johtajalle ei olla myöntämässä tili- ja vastuuvapautta, mutta kehittämisjohtajalle ja lautakunnalle ollaan myöntämässä. Kuitenkaan kunnanhallitukselle ja sen alaisille johtaville viranhaltijoille ei olla myöntämässä tili- ja vastuuvapautta asiassa, he eivät vastaa maa-aineshankinnasta.

Miten organisaatiossa voidaan hypätä tietyn portaan ohi?  

Miksi heillä ei ole vastuuta?

Asiaa ei ole perusteltu ja sille ei löydy mitään perusteita käytettävissä olevista dokumenteista.

Kyseessä on vakava oikeusturvaan liittyvä ongelma eli miten tämä on mahdollista.


Häirintä
Tilintarkastuskertomuksessa väitetään, että kunnanhallituksen taholta on häiritty tarkastuslautakunnan toimintaa. Asiaa ei mitenkään perustella. Oman näkemykseni mukaan asia ei pidä paikkansa. Kunnanhallituksen vastaukseen liitettiin allekirjoittaneen asiaa koskeva kirje kunnanhallitukselle, kirje avautuu tästä linkistä. Mielestäni dokumentti kannattaa lukea, kirje kuvaa oikeusturvaan liittyviä vakavia puutteita. Eli asianosaisia ei kuulla, päätöksiä tehdään kuulematta, päätöksiä tehdään olemattomien päätösten perusteella, asianosaiset eivät tiedä asiaansa käsiteltävän, heille ei lähetetä pöytäkirjaotteita asiaan liittyen, kunnanhallituksen on ilmoitettu rikkoneen lakia, työturvallisuuteen liittyviin asioihin ei reagoida, tietosuojaa ei huomioida asianosaisten kohdalla pöytäkirjoissa jne.        

Em. seikat uhkaavat vakavasti muuramelaista päätöksentekoa, koska päätöksentekoon tuodaan asioita, joiden perusteet ovat epäselvät tai puutteelliset. Oikeusturvaongelma on myös vakava. Päättäjiä ja kuntalaisia koskee sama lainsäädäntö. Eli jos tarkastustoiminnan sektorilla voidaan toimia näin, voidaan toimia muuallakin eli suoraan kuntalaisiin liittyvissä asioissa. Ongelmaa ei kannata vähätellä. Tällaisten toimintamallien leviämistä vastaan taistelen loppuun asti. Kysymys ei ole nyt kuntavaaleista vaan siitä kaikkien pyhimmästä. Eli kuntalaisten on voitava luottaa oikeusturvansa toteutumiseen ja siihen, että kunnassa toimitaan säädetyllä tavalla. Emme voi jatkaa tällä tavalla, nämä ongelmat on saatava mahdollisimman nopeasti ratkaistua. Siksi valtuutetuilla ja valtuutetuiksi aikovilla on suuri vastuu. Hyväksyvätkö he tällaista? Itse en ole missään vaiheessa hyväksynyt enkä tule hyväksymään, vaikka sitten tippuisin valtuustosta.

Ja lopuksi….
Tässä prosessissa tilinpäätöksen käsittelyyn liittyen tulee olemaan useita hallintojuridisia haasteita, jotka eivät vielä ole nousseet esille. Lisäksi oikeusturvaan liittyvät ongelmat eivät tyhjentynneet tähän. Eduskunnan oikeusaasiamies ja PRH:n tilintarkastusvalvonta myös selvittelevät asiaa.         

Kategoria(t): Uncategorized | Yksi kommentti

Kirje kunnanhallitukselle – liite seuraavaan blogitekstiin.

Oheinen dokumentti on osana blogikirjoitusta.

Kirje kunnanhallitukselle 4.6.2021
Mika Ilvesmäki
kunnanhallituksen pj.

Kunnanhallitus ei ole estänyt / häirinnyt tarkastuslautakunnan toimintaa – joitakin näkökulmia

Kunnanhallituksen puheenjohtajana haluan nostaa esille muutamia näkökulmia liittyen tilintarkastuskertomukseen. Tämä dokumentti on allekirjoittaneen laatima.  

Kunnanhallitus ei missään tilanteessa ole estänyt tai häirinnyt tarkastuslautakunnan toimintaa. Kunnanhallitus on pyrkinyt reagoimaan tilanteiden vaatimalla, jotta esim. lautakunnan työskentely ei vaikeutuisi. Ongelmat eivät ole kunnanhallituksen aiheuttamia.

Tilintarkastaja ei yksilöi tilintarkastuskertomuksessa väitteitä tarkastustoiminnan estämisestä. Tilinpäätöksessä on kysymys tilivuodesta 2020 eli vain sen tapahtunut voivat olla kyseessä. Tilintarkastaja ei ole kuullut asiassa asianosaisia eli kunnanhallitusta, kunnanhallituksen näkemyksen mukaan hallintolaki vaatii asianosaisten kuulemista. Heitä ei voi ohittaa, kun asioista tehdään johtopäätöksiä. Nyt johtopäätökset on tehty ilman asianosaisten kuulemista ja ne on viety tilintarkastuskertomukseen.    

Kunnanhallitus on työturvallisuuslain perusteella ohjeistanut johtavia viranhaltijoita ottamaan ns. tukihenkilön tarkastuslautakunnan kokoukseen todistajaksi, jos työntekijä kokee työturvallisuutensa uhatuksi. Työntekijällä on subjektiivinen oikeus työsuojeluun ja sitä ei voida kiistää, asia on selvä ilman ohjeistustakin. Asiasta ei tarvita kh:n päätöstä. Tarkastuslautakunta ei ole kokouksessaan 14.12.2020 tukihenkilön käyttöä hyväksynyt. Se on pykälässä 101 ilmoittanut kunnanhallituksen puuttuneen tarkastuslautakunnan toimintaan tavalla, joka on kunta- ja hallintolain vastaista (22.1.2021 lautakunta on korjannut hallintosäännöksi – korjaus ei kuitenkaan näy julkisessa pöytäkirjassa). Kyseisestä asiasta tarkastuslautakunta ei ole kysynyt kunnanhallitukselta mitään, vaan kirjasi kuntalain ja hallintosäännön vastaisen toiminnan pykälään kuulematta kunnanhallitusta. Kuntalaki määrittelee tarkastuslautakunnan tehtävät, tarkastuslautakunnan tehtävänä ei ole toimia tuomarina eli määritellä se, onko joku rikkonut lakia vai ei. Asia ei kuulu tarkastuslautakunnan toimivaltaan.   

Tilintarkastaja oli läsnä 14.12.2020 tarkastuslautakunnan kokouksessa. Hän on ollut tietoinen asiasta ja hän ei ole millään lailla reagoinut tilanteeseen. Tilintarkastaja ei ole tehnyt kuntalain ja hallintosäännön edellyttämää tilintarkastuspöytäkirjaa havaitusta epäkohdasta – pöytäkirja olisi pitänyt tehdä mahdollisimman pian. Tilintarkastaja on sen sijaan ilmoittanut tarkastuslautakunnan toiminnan häiritsemisestä vasta silloin, kun kyseessä on jo tilinpäätösvaihe. Samalla tilintarkastaja on hyväksynyt tarkastuslautakunnan toiminnan eli hänen mielestään tarkastuslautakunta saa kirjata pykälään kuntalain ja hallinsäännön rikkomisen. Lisäksi asianosaisia ei tarvitse kuulla.  

Kunnanhallitus on koko ajan pyrkinyt ratkaisemaan asioita, vaikka ne ovat vaikeutuneet kunnanhallituksesta riippumattomista syistä. KH laati kokouksessaan 18.1.2021 vastauksen tarkastuslautakunnalle (§ 29) liittyen tarkastuslautakunnan kokouksen 14.12.2020 tapahtumiin (pykälät 100-101). Kunnanhallitus pyysi lautakunnalta perusteita kuntalain ja hallintolain rikkomiseen. Lisäksi pyydettiin tarkennuksia siihen, miksi tukihenkilöä ei viranhaltija saanut ottaa mukaan kokoukseen. Tarkastuslautakunnalla on toimielimenä vastuu vastata kunnanhallituksen tekemiin kysymyksiin. Tarkastuslautakunta ei ole reagoinut asiaan mitenkään, sen pöytäkirjoissa ei ole asiaa mitenkään käsitelty. Kunnanhallitus halusi ratkaista ongelman, mutta asiaan ei reagoitu millään tavalla. Tilintarkastaja ei ole myöskään reagoinut millään tavoin asiaan eli ole esim. muistuttanut siitä, että tarkastuslautakunta ei ole reagoinut kunnanhallituksen tekemään pykälään. Sen sijaan tilintarkastaja ilmaisee kunnanhallituksen häirinneen tarkastuslautakunnan toimintaa.             

Tarkastuslautakunnan kokouksessa 14.12.2020 (pykälät 100 – 101) on syntynyt tilanne, jossa tarkastuslautakuntaan kutsuttavien oikeusturva on vaarantunut. Ainakin seuraavat asiat kannattaa huomioida:
1. Tarkastuslautakunta on kirjannut kunnanhallituksen toimineen kuntalain ja hallintosäännön vastaisesti. Kunnanhallitusta ei siis epäillä asiasta, heidän ilmoitetaan toimineen kyseisellä tavalla eli annetaan tuomio. 

2. Tarkastuslautakunta on tehnyt kohdassa 1. mainitun kirjauksen kuulematta kunnanhallitusta asiassa. Hallintolaki edellyttää asianosaisten kuulemisen.

3. Kunnanhallitukselle ei ole millään tavoin ilmoitettu (pöytäkirjaote) asiasta, hallintolaki edellyttää.

3. Kuntalain ja hallintosäännön kanssa voi luonnollisesti syntyä ristiriita, jos asiasta on olemassa päätös. Nyt ei kuitenkaan asiasta ole mitään päätöstä, tarkastuslautakunta kuitenkin ilmoittaa kunnanhallituksen toimineen kuntalain ja hallintosäännön vastaisesti. Eli nyt syytetään asiasta, jota ei ole olemassa päätöstä – jota ei ole olemassa.

4. Väite kuntalain ja hallintosäännön vastaisesta toiminnasta on vakava, koska silloin voi olla syytä epäillä virkarikoksen mahdollisuutta. Tarkastuslautakunta ei kuitenkaan ole vienyt näin vakavaa asiaa tiedoksi valtuustolle, jolle asia olisi kuulunut. Tilintarkastaja ei myöskään ole jättänyt asiasta tilintarkastuspöytäkirjaa, niin oletetaan toimittavan havaittaessa vakava puute.

5. Tarkastuslautakunnan toimivaltaan ei kuuluu päättää, onko joku taho rikkonut kuntalaki tai hallinsääntöä. Asiaa olisi pitänyt lähteä viemään eteenpäin toisella tavalla, jos asialle on perusteet.    

Vuoden 2021 toiminta ei kuulu tilinpäätökseen 2020 eli tarkastettavaan alueeseen. Nyt on syytä nostaa esille tapahtuma vuoden 2021 tammikuulta, koska siitä liikkuu virheellistä tietoa ja siihen on viitattu vuoden 2020 tarkastukseen liittyen. Edellä mainitun viiden kohdan perusteella tarkastuslautakunnan kokoukseen kutsuttavien oikeusturva heikkeni joulukuussa 2020. Tarkastuslautakunta alkoi harjoittaa toimintaa, joka ei kuulu sen toimivaltaan. Kokouksen kuultavaksi tuleva voi joutua tilanteeseen, jossa hänestä saatetaan kirjoittaa asioita, jotka viittaavat esim. lainrikkomiseen. Läsnäolija ei mitenkään voi vaikuttaa tilanteeseen. Eli pöytäkirjaan saatetaan kirjoittaa asioita, jotka eivät kuulu tarkastuslautakunnan toimivaltaan. Tämä uhka syntyi tarkastuslautakunnan 14.12.2020 kokouksen perusteella ja on edelleen olemassa. Tällaisessa tilanteessa oikeusturvaan ja yksilön koskemattomuuteen liittyvät perustuslailliset oikeudet ovat vahvemmat kuin kunnan hallintosäännön kirjaukset kokoukseen osallistuvista henkilöistä. Yksilön sekä toimielimen oikeusturva ja koskemattomuus pitää pystyä turvaamaan, pöytäkirjoissa ei voi lukea jonkun rikkoneen lakia. Tuomiovalta kuuluu tuomioistuimille. Tarkastuslautakunta ei ole millään tavoin oikaissut / antanut vastinetta kokouksen 14.12.2020 pykälien 100 – 101 kirjauksille. Eli haasteet oikeusturvalle ja koskemattomuudelle ovat edelleen olevassa.

Haasteista ja ongelmista huolimatta kunnanhallitus on pyrkinyt löytämään keinot, jotta tarkastustoimintaa voi sujua kh:n osalta. Kunnanhallitus kehotti kunnanhallituksen puheenjohtajaa ottamaan tarkastuslautakunnan kokoukseen 22.1.2021 mukaan tukihenkilön todistajaksi, koska oikeusturvaan liittyvät ongelmat oli selkeästi todennettavissa sekä oikeusturvaan liittyvä uhka oli ilmeinen. Tarkastuslautakunta ei suostunut tukihenkilön käyttöön. Kyseiseen kokoukseen liittyy suuri määrä oikeusturvaan liittyviä haasteita.

Kunnanhallituksen puheenjohtajan kuulemista koskeva pykälä kokouksessa 22.1.2021 on käsitelty samassa kokouksessa eri otsikolla kahteen kertaan, vaikka esityslistalla se on ainoastaan yhtenä pykälänä. Kunnanhallituksen puheenjohtajalla ei edelleenkään ole tietoa puutteellisten pöytäkirjamerkintöjen takia siitä, kumman samaa asiaa koskeneen eri otsikolla olevan pykälän aikana hän on ollut paikalla kokouksessa. Kunnanhallituksen puheenjohtajan näkemyksen mukaan hän ei itse asiassa ollut minkään pykälän käsittelyn aikana paikalla, vaan on käynyt ainoastaan esittämässä oikeusturvaansa liittyvät perustelut sille, miksi ei koe asianmukaiseksi mennä kokoukseen yksin ilman tukihenkilöä (todistajaa). Aikataulusta on myös kaksi kokouksen ulkopuolista todistajaa. Lautakunta oli käsitellyt kokouksen aikana esitetyn tukihenkilön ottamisen ja ilmoitti puheenjohtajalle puhelimitse kielteisen päätöksen. Tässä yhteydessä oli sovittu, että kunnanhallituksen puheenjohtaja käy lautakunnan kokouksessa kertomassa omat perustelunsa tukihenkilön tarpeelle. Asiassa ei kuultu kunnanhallituksen puheenjohtajaa ennen päätöstä, vaikka hallintolaki edellyttää asianosaisen kuulemista. Kunnanhallituksen puheenjohtajalle ei myöskään kokouksessa kerrottu, että asiasta on tehty erillinen pykälä, missä hänen toimintaansa käsitellään. Pykälästä ei toimitettu myöhemmin pöytäkirjaotetta eikä siitä myöskään ollut valitusoikeutta. Kunnanhallituksen puheenjohtaja on lähettänyt sähköpostilla tarkastuslautakunnalle ja tilintarkastajalle perusteet liittyen oikeusturvaongelmiin. Ne eivät kuitenkaan mitenkään näy tarkastuslautakunnan pöytäkirjassa.

Asiaan liittyen on tehty kokoukseen kaksi erillistä pykälää. Toisen pykälän käsittelyyn ottamisesta ei ole tehty minkäänlaista merkintää pöytäkirjaan. Päätökseksi on toisessa samaan asiaan liittyvällä otsikolla käsitellyssä asiassa merkitty, että asia käsitellään jatkokokouksessa, millaista ei kuitenkaan ole missään kohtaa pidetty. Asiaa on kyllä käsitelty 31.1.2021 taas uudella otsikolla, mutta kokous ei ole ollut pöytäkirjaan kirjattu kokous vaan kokonaan uusi kokous. Myöhemmin pidetyn kokouksen otsikkokaan ei vastaa 22.1.2021 käsiteltyä pykälää, joka on päätetty käsitellä jatkokokouksessa. Tosin uuden otsikon alle on liitetty aiemmin käsitellyn asian tekstit ”jatkopykälänä”. 

Kunnanhallituksen puheenjohtajaa ei myöskään ole kuultu asiassa, joka ilmenee tarkastuslautakunnan kokouksen 22.1.2021 pykälästä viisi. Siinä ilmoitetaan kunnanhallituksen puheenjohtajan de facto estäneen tarkastuslautakuntaa suorittamasta lakisääteistä tehtävää. Kunnanhallituksen puheenjohtaja ei ole ollut tietoinen, että tällaista asiaa käsitellään ja häntä epäillään asiasta. Se ei ole ilmennyt esityslistasta ja sitä varten häntä ei ole kutsuttu kuultavaksi lautakuntaan. Hallintolaki edellyttää kuulemista ja tietoa asianosaiselle asian käsittelystä. Asianosaiselle pitää tulla myös pöytäkirjaote asian käsittelystä, kunnanhallituksen puheenjohtajalle ei ole tullut. Lisäksi pykälästä ei ollut oikeutta valittaa, vaikka kunnanhallituksen puheenjohtajan on sanottu estäneen tarkastuslautakuntaa suorittamasta lakisääteistä tehtäväänsä.  

Tarkastuslautakunnan toimivaltaan ei kuulu päättää siitä, onko joku estänyt / häirinnyt sen toimintaa. Asia ei kuulu myöskään tilintarkastajan toimivaltaan. Tuomiot antaa edelleen tuomioistuin. Lautakunnan kunnanhallituksen puheenjohtajaan kohdistama tuomio on vakava, ei siis pelkkä epäilys. Kyseessä on asia, joka viittaisi virkarikokseen. Kunnanhallitus, tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja toimivat virkavastuulla. Tarkastuslautakunta ei kuitenkaan lähtenyt millään tavoin viemään asiaa eteenpäin. Tilintarkastaja ei myöskään ole puuttunut näin vakavaan asiaan – hän ei jättänyt asiasta tilintarkastuspöytäkirjaa. Samalla hän hyväkyy lautakunnan toimintatavan, koska ei siitäkään ole jättänyt tilintarkastuspöytäkirjaa.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja edustaa kunnanhallitusta. Sen takia oikeusturvaan kohdistuvat ongelmat eivät kohdistu ainoastaan kunnanhallituksen puheenjohtajaan vaan koko kunnanhallitukseen. Edellä on mainittu useita oikeusturvaloukkauksia. Tarkastuslautakunnan kokouksessa 31.1.2021 oikeusturvaan liittyvät ongelmat lisääntyivät (pykälä 11). Kunnanhallituksen puheenjohtaja ei taaskaan tiennyt asiaansa käsiteltävän kokouksessa, häntä ei kuultu mitenkään ja hänelle ei ole lähetetty pöytäkirjaotetta, myöskään valitusoikeutta ei ole. Lisäksi 22.1. ja 31.1. kokouksiin liittyy vakava tietosuojaongelma. Henkilön nimi mainitaan useissa kohdissa tai hänen luottamusasemansa. Millään tavalla henkilö ei ole ollut tietoinen asiasta ja henkilöä syytetään asioista, joista päättäminen ei kuulu kyseiselle toimielimelle.

Tarkastuslautakunnan kokouksen 31.1.2021 osaltakaan tilintarkastaja ei ole jättänyt tilintarkastuspöytäkirjaa eli hänen mielestään ongelmia ei silloin ole ollut. Samalla hän on pitänyt lautakunnan toimintaa hyväksyttävänä.

Kunnanhallitus tai kukaan sen jäsen ei ole estänyt tarkastuslautakunnan toimintaa kuten edeltä ilmenee. Jos ongelmia on ollut, ne eivät ole tulleet tilintarkastajan raportoimina kunnanhallituksen tietoon. Kunnanhallitus on noudattanut kuntalain ja hallintosäännön kirjauksia asiasta eli odottaa tilintarkastajan raportoivan vakavista ongelmista tilintarkastuspöytäkirjalla lain vaatimassa aikataulussa. Ongelmia voidaan pitää vakavina, kun ne on nyt nostettu esille tilinpäätöksen käsittelyssä liittyen tili- ja vastuuvapauteen. Ongelmien selvittämiseen / korjaamiseen ei ole ollut mahdollisuutta.    

Jos tilinpäätöskäsittelyn tässä vaiheessa kunnanhallituksen toiminnasta kirjoitetaan jotain uutta liittyen tilintarkastajan esittämiin väitteisiin, kunnanhallitusta on kuultava hallintolain vaatimalla tavalla. Kuuleminen on aiemmin laiminlyöty, tilintarkastuspöytäkirjat eivät ole kuulemista – niissä on tehty johtopäätökset valmiiksi.   

Lisäksi on syytä kiinnittää huomio kysymykseen tilintarkastuksen puolueettomuudesta. Kuntalaki vaatii ehdotonta puolueettomuutta – asia liittyy erityisesti oikeusturvaan. Tilintarkastajan 25.3.2021 päivätyssä tilintarkastuspöytäkirjassa on seuraava maininta: ”Kunnan ylimmän johdon (kunnanhallitus ja em. johtavat viranhaltijat) ilmeisenä tavoitteena on ollut painostaa tarkastuslautakuntaa tekemään tilintarkastajan erottamisesityksen valtuustolle kesken tilintarkastajan toimikauden.

Kyseinen kirjaus on tilintarkastajan mielipide ja sitä ei ole näytetty toteen. Tarkastuslautakunta on kunnanvaltuuston alainen, kunnanhallituksella ei ole valtaa tarkastuslautakuntaan. Tilintarkastuspöytäkirjan väite kuitenkin vaarantaa tilintarkastuksen puolueettomuuden. Väite kuvaa tilintarkastajan asennoitumista kunnanhallitukseen ja ylimpään viranhaltijajohtoon. Tilintarkastuspöytäkirja on annettu ennen kuin tilinpäätös käsiteltiin ja allekirjoitettiin kunnanhallituksessa. Miten kyseisessä tilanteessa voidaan taata tilintarkastuksen puolueettomuus ja henkilöiden oikeusturva, jos tilintarkastaja esittää perusteettomia väitteitä eli että häntä oltaisiin erottamassa. Jos joistain asioista ollaan perustellusti tilintarkastajan kanssa eri mieltä, se ei tarkoita hänen erottamistaan. Asioissa toimitaan virkavastuulla.        

Oikeusturvaan liittyviä laiminlyöntejä on enemmän kuin tässä dokumentissa on mainittu. Nyt kuitenkin avattiin hieman näkökulmia liittyen tilintarkastajan väitteeseen, että tarkastuslautakunnan toimintaa olisi häiritty kunnanhallituksen taholta – ei ole häiritty.

Asiakokonaisuudessa on ilmennyt niin vakavia oikeusturvaan liittyviä kysymyksiä, että eduskunnan oikeusasiamiestä on pyydetty selvittämään asiaa.

Muuramessa 4.6.2021

Mika Ilvesmäki
kunnanhallituksen puheenjohtaja 

Kategoria(t): Uncategorized | Yksi kommentti

Kuntapäättäjä kunnan kehittäjänä

Kuntavaalit nostavat keskusteluun kysymyksen kunnanvaltuutettujen roolista, mitä heiltä vaaditaan – mitä he tekevät. Kunnassa on oltava päätöksentekokykyä, jotta kunta menestyy. Vaikeissakin asioissa pitää uskaltaa tehdä päätöksiä. Samalla kuitenkaan valtuutettujen rooli ei saa kietoutua vallankäytön ympärille – väärinkäytöksiin on myös mahdollisuus. Kuntapäättäjä on ensisijaisesti kunnan kehittäjä. Hänen on pystyttävä vastaamaan kuntalaisille, että kunnassa mennään eteenpäin.

Kehittämisorientaatio ohjaa päättäjiä oikeaan suuntaan. Valtuutettuna ei olla oman poliittisen näkyvyyden takia vaan ollaan kuntaa ja kuntalaisia varten. Eikä myöskään olla ajamassa oman eturyhmän asiaa. Valtuutettuna en ole kyyläämässä viranhaltijoiden työtä, olen yhdessä heidän kanssaan viemässä kuntaa eteenpäin. Samalla tuen viranhaltijoita heidän työssään. Jos näemme asiat eri tavalla, käyn heidän kanssaan eri näkökulmista dialogia.

Valtuutetuilta odotetaan vuorovaikutustaitoja, sanelupolitiikalla ei menestytä. Kunnan kannalta pahinta on se, jos valtuutettu luo konflikteja – hänen tapansa toimia on jatkuva ongelmien etsiminen / luominen. Tällöin on perusteltua kysyä, ketä varten hän on halunnut luottamustoimeen.

Meillä jokaisella on pätemisen ja tietämisen tarve, samalla meistä jokainen tarvitsee tervettä itsekritiikkiä. On hyvä pysähtyä välillä miettimään, miksi näen asiat tietyllä tavalla. On hyvä tarkastella, miltä asiat näyttäytyvät itselleni – voisivatko ne näyttäytyä toisella tavalla. Lisäksi on riski, että tunteet lähtevät kuljettamaan meitä – tunnevimmassa saatetaan lähteä tekemään päätöksiä. On siis tärkeää kommunikoida – reflektoida omien tunteidensa kanssa. Miksi esim. jotkut asiat päättäjänä herättävät ärtymystä?

Toivon kaikille päättäjille hyviä istumalihaksia, asioihin pitää perehtyä ja tietoa on hankittava. Koskaan ei tällä saralla ns. tule valmiiksi – aina saa oppia uutta. Tieto jalostuu päätöksiksi, jotka usein vaativat neuvottelutaitoja, kompromisseja ja kykyä sekä halua nähdä asioita laajassa kokonaisuudessa. Kuntapäättäjänä toimiminen on erittäin mielenkiintoista, kuntien todellisuus muuttuu koko ajan – haasteita riittää.    

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

Miten vanha Pappatunturi, ilmastonmuutoksen torjuminen ja Muuramen elinvoimaisuus liittyvät yhteen?

Kategoria(t): Arvot, Elinvoima, Kunnallispolitiikka, Kuntatalous, palvelut, Verotus, Ympäristö, Yrittäjyys | Kommentoi

Sektoripolitikointi vie Muuramen osaksi Jyväskylää

Olen huolestunut siitä, muistammeko sekä näin vaalien alla että valtuustokaudella kunnanvaltuutettujen tärkeimmän tehtävän eli isosta kuvasta päättämisen. Valtuutettujen tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että kuntalaisilla on palveluita ja palvelujen rahoitus on turvattu. Päättäjät antavat raamin – luovat suuret linjat. Kunnan työntekijät vastaavat päätösten toteuttamisesta ja toiminnan yksityiskohdista. Kuntapäättäjät eivät hoida kunnan operatiivista toimintaa ja heidän ei pidä sotkea sitä. Valtuutetut käyttävät valtaa, ensisijaisesti heidän on hyvä olla kunnan kehittäjiä. Tällöin varmistetaan kunnan tulevaisuus.

Päättäjien kiusaus on takertuminen yksityiskohtiin, jotka eivät heille kuulu. Takerrutaan asioihin, jotka eivät palvele ison kuvan toimivuutta ja kuntalaisten etua. Ajatetaan erityisesti tietyn kohderyhmän etuja, keskitytään tiettyyn palveluun (sektoripolitikointi). Tunnistan em. kiusaukset myös omassa ajattelussani, yritän niitä torjua ja siksi haluan puhua tästä haasteesta myös julkisesti. Työskentelen erityisesti lasten, nuorten ja perheiden parissa, lisäksi myös työikäisten ja ikäihmisten keskuudessa. Silti mitään ryhmää noista en voi laittaa etusijalle, vaikka kuinka voisi mieli tehdä. Sektoripolitikointi johtaa nopeasti esim. eri ikäryhmien palvelutarpeiden vastakkainasetteluun. Tietylle ikäryhmälle vaaditaan jotain, mutta ei useinkaan kerrota mistä todellisuudessa otetaan rahat. Otetaanko rahat jonkun toisen ikäryhmän palveluista? Pahimmassa tapauksessa tätä saatetaan kutsua arvokeskusteluksi, pieneen ryhmään kohdistuvaksi arvokeskusteluksi.   

Jos sektoripolitikointi saa liian suuren jalansijan Muuramessa, se on Muuramen itsenäisyyden loppu. Jokaisella valtuustokaudella on kysymys kunnan itsenäisyydestä. Kuntana olemme sen verran pieni, että mikään asia liittyen olemassaoloomme ei ole itsestäänselvyys. Olen jo aiemmin vaalikampanjan aikana herätellyt keskustelua isosta kuvasta eli mitä meidän Muuramessa pitää tehdä. Keskustelu ei ole oikein saanut tuulta alleen. Helpompaa on keskustelu pienemmistä yksityiskohdista, jotka eivät lopulta kuulu kunnanvaltuutettujen suoraan päätäntävaltaan. Seuraavassa ison kuvan todellisuus, johon pitäisi löytyä vastauksia kaikilta valtuutetuiksi haluavilta. Tilastoluvut kertovat Muuramen todellisuudesta, on hyvä vertailla ikäryhmien kokoja valtuustokauden alussa sekä lopussa eli vuonna 2017 ja vuonna 2020. Seuraavassa ikäryhmäkohtaiset muutokset jaoteltuina alaikäisiin, työikäisiin ja eläkeläisiin.

0-18-vuotiaat: 16
19-64-vuotiaat: -95
yli 65-vuotiaat: 249   

Mitä pitäisi isossa kuvassa tehdä – muutama oma huomio:
1. Verotulopohjaa on vahvistettava l. lisää uusia asukkaita ja yrityksiä.
2. Maahankinnan ja kaavoituksen pitää olla tehokasta, jotta ykköskohdan toteutumiselle on hyvät edellytykset.  
2. Ikäihmisten lisääntyminen ja kasvava palvelutarve (lisää kustannuksia) on pystyttävä huomioimaan entistä paremmin.
3. Lasten ja nuorten määrä ei juuri kasva, heidän palvelutarpeeseensa pitää pystyä vastaamaan ja palveluita ei ole syytä karsia. Palveluiden mitoitus on kuitenkin tehtävä oikean kokoisille ikäryhmille.
3. Painopiste entisestään ennaltaehkäiseviin palveluihin.
4. Sote-uudistus saattaa toteutua (en ole sen kannattaja). Kuntana emme voi vaikuttaa asiaan – eduskunta päättää. Jos uudistus toteutuu, se tulee vaikuttamaan Muuramen talouteen negatiivisesti ja siihen pitää varautua.
5. Uusia pelinavauksia tarvitaan palveluiden järjestämisessä.     

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

Mihin ikäryhmään panostetaan – Muuramen haasteellinen ikärakenne – saattaa sisältää monille uutta tietoa

Muuramessa ei ole yhtä ikäluokkaa, jonka palveluihin meidän pitää keskittyä. Tätä periaatetta olen korostanut pitkään ja tulen korostamaan edelleen. Muuramesta on kuva lapsiperhevoittoisena kuntana, kuva pitää osittain paikkansa. Samalla kuitenkin näkemys on täysin yksipuolinen. Lasten / alaikäisten määrä ei Muuramessa ole juuri kasvussa. Sen sijaan yli 65-vuotiaat ovat olleet suhteellisesti kasvavin ikäryhmä jo vuosituhannen alusta asti. Meille syntyy helposti harha siitä, että lapset ja lapsiperheet ovat tärkein kohderyhmä palveluissa. Itse työskentelen erityisesti lasten, perheiden ja nuorten parissa – en siis mitenkään väheksy heidän palveluntarvettaan. Samalla kuitenkin kohtaan työssäni runsaasti ikäihmisiä. Tärkeintä on ettei ikäryhmiä aseta vastakkain.

Tilastoluvut kertovat jotain Muuramen todellisuudesta, on hyvä vertailla ikäryhmien kokoja valtuustokauden alussa sekä lopussa eli vuonna 2017 ja vuonna 2020. Seuraavassa ikäryhmäkohtaiset muutokset jaoteltuina alaikäisiin, työikäisiin ja eläkeläisiin.

0-18-vuotiaat: 16
19-64-vuotiaat: -95
yli 65-vuotiaat: 249         

On huomioitava, että valtuustokauden aikana näkyi syntyvyyden väheneminen ja valtakunnallisen muuttoliikkeen hidastuminen. Tilanne on ollut haastava. Valtuustokauden lopussa syntyvyys on jonkin verran lisääntynyt, mutta ei ole palannut entiselleen. Muuttoliike Muuramen suuntaan myös lisääntynyt. Sisäänmuuttoa ei tapahdu ainoastaan nuoremmissa ikäryhmissä vaan myös yli 65-vuotiaissa. Ikäihmiset eivät ole mikään ongelma, meistä jokainen ikääntyy. Oleellista on, että kunta pystyy huolehtimaan kaikkien ikäryhmien palveluntarpeesta.

Valtuutetut päättävät palveluiden ja talouden isosta kuvasta. Siksi on keskeistä analysoida ikäryhmien muutoksia. Muutos vaikuttaa palveluntarpeeseen ja talouteen. Muuramen väestönkehitys on haasteellinen, ns. huoltosuhde ei mene oikeaan suuntaan. Verotulojen määrä on onneksi kasvanut, vaikka työikäisten määrä on pienentynyt. Eläkeläiset myös maksavat veroja – kiitos siitä. Nyt tarvitaan entistä enemmän panostusta työikäisen väestön houkuttelemiseen Muurameen. Samalla Muurameen tarvitaan uusia yrityksiä ja uusia työpaikkoja. Muurame on panostanut elinvoimakysymyksiin, niihin tulee panostaa entistä enemmän nyt ja tulevaisuudessa.           

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

Mitä on saavutettu valtuustokaudella 2017–2020?

Kuntapäättäjänä ajattelen päättäjien olevan tulosvastuullisia. Valtuustokauden aikana pitää tapahtua selkeää kunnan kehittymistä l. paikalleen ei voi jäädä. Kunnassa on samalla aina kehitettävää / parannettavaa, koskaan ei tulla valmiiksi. Seuraavassa joitakin poimintoja tämän valtuustokauden saavutuksista. Yhteistyössä päättäjien ja viranhaltijoiden kanssa nämä on saavutettu.

Kuntalaisille on pystytty edelleen järjestämään laadukkaat palvelut, erityisesti terveyspalveluitamme kehutaan ja verrataan moniin kuntiin. Kaikista kunnan palveluista suurikiitos kunnan henkilökunnalle – he tekevät ne. Me päättäjät päätämme resursseista ja suurista linjoista.  

Olemme käynnistäneet laajan investointiohjelman peruspalveluihin (n. 30 milj.) – tässä tapauksessa erityisesti lapsiin. Eli Isolahden päiväkoti / koululaajennus, Kinkomaan koulun laajennus sekä Mäkelänmäen koulun uudisrakennus että liikuntahalli. Nämä investoinnit eivät olleet agendalla valtuustokauden alussa. niihin päädyttiin palveluverkkoselvityksen myötä. Kunnan taloudellinen kantokyky riittää näihin investointeihin. Tärkeää on myös huomata, että nuo investoinnit suuntautuvat eri alueille Muuramea eli Muuramea kehitetään kokonaisuutena – ei ainoastaan keskustaa.

Perhekeskus ja nuorisokeskus. Keskustaan saatiin uudet ja käyttötarkoitukseen sopivat tilat nuorille. Kunta aloitti myös uuden toimintamallin eli perhekeskustoiminnan, joka on matalankynnyksen toimintaa eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Perhekeskukselle myös hankittiin ja remontoitiin käyttötarkoitukseen sopivat tilat. Oman työni kautta lasten ja perheiden parissa olen ollut mukana ohjausryhmässä käynnistämässä perhekeskuksen toimintaa. Kyseessä on ollut erittäin inspiroiva projekti.      

Kunnan talous on pystytty pitämään tasapainossa, vaikka taloudelliset suhdanteet / ennusteet kuntataloudessa ovat vaihdelleet valtuustokauden aikana. Kovaa työtä se on jatkuvasti vaatinut, mutta on selvitty. Seuraavan valtuuston on hyvä jatkaa vakaalla taloudellisella pohjalla.

Kunnan väkiluku on kasvanut eli olemme houkutteleva kunta uusille veronmaksajille. Samalla myös Muurameen on tasaisesti tullut uusia yrityksiä. Em. kaksi asiaa vahvistavat kunnan palveluiden rahoittamista.

Maanhankinta ja kaavoitus on ollut aktiivista eli sitä kautta on turvattu asuin- ja yritystonttien saatavuus.

Muurame ja Jyvässeutu liittyivät MAL-sopimuksen, joka koskettaa maankäyttöä, asumista ja liikennettä. Valtio on sopijaosapuoli, sopimuksella on merkitystä tulevaisuuden hankkeiden rahoittamiseen. Sopimuksen selkeä painopistealue on myös hiilineutraaliuteen ohjaaminen. Jyvässeudun kilpailukyky myös paranee MAL-sopimuksen myötä – pääsemme samoihin pöytiin etelän suurten kaupunkien kanssa. Itse sain seurata prosessia läheltä eli Jyvässeudun ohjausryhmästä – prosessi samalla lujitti seudullista yhteistyötä.  

Kunta käytti Riihivuoren alueeseen etuosto-oikeutta syksyllä 2017. Alueen kehitys on saatu uudelleen käyntiin ja siitä on kehittymässä vireä matkailu- ja virkistysalue. Kunta koordinoi kehittämistä, toiminta tapahtuu yrittäjävetoisesti.  

Tässä muutamia päällimmäisiä ajatuksia – listaa voisi jatkaa… Muuramella on loistavat mahdollisuudet tulevaisuudessa – haasteita ja kehittämistarpeita riittää – yhdessä me selviämme.

Kategoria(t): Elinvoima, Investoinnit, Kunnallispolitiikka, Kuntatalous, palvelut, Palvelutuotanto, Uncategorized, Verotus, Ympäristö, Yrittäjyys | Kommentoi

Sähköautoilua yli 3000 km takana – pohdintoja – vaihtoehtoja – ei fanaattisuutta

Autoilun verottaminen tulevaisuudessa on muodostunut vakiopuheenaiheeksi. Päästöttömien ja vähäpäästöisten autojen verotusta suunnitellaan kevennettävän. Samalla kuitenkin valtion autoilusta saamat verotulot uhkaavat laskea eli tulovaje pitää kattaa jollakin tavalla. En puutu nyt valtion verotuloihin vaan kerron ensikokemukseni sähköautoilijana.

Ilmastonmuutos on asia, jota ei voi kieltää. Se tulee vaikuttamaan meidän ja jälkipolviemme elämään. Päästöjä on vähennettävä – liikenteen päästövähennykset ovat eräs alue. Itse tarvitsen autoa työssäni ja jonkin verran vapaa-ajan liikkumisessa. Joukkoliikenteen verkko ei ole tarpeeksi toimiva, vaikka se koko ajan kehittyy. Tosin aiempaa useammin olen viimeisen vuoden aikana mennyt bussilla Jyväskylään, jos aikataulut ovat sen mahdollistaneet. Samalla tässä on pyöräilyä yrittänyt lisätä ihan oman kunnonkin vuoksi.

Ajan autolla tietyn kilometrimäärän vuodessa (alle 15000 km), tästä syystä päädyin ottamaan sähköauton vuoden sopimuksella. Kyseessä oli edullisin vaihtoehto, kun lasketaan mukaan kaikki autoilun kustannukset. Eli ei tässä liikaa rahaa ole käytettävissä autoiluun. Samalla kyseessä on riskitön vaihtoehto l. vuoden päästä voin palauttaa auton. Ratkaisevaa oli energiakustannusten hinta, saman mallista autoa ei kannata ottaa enää polttomoottorikäyttöisenä – sähköllä tulee halvemmaksi. Hieman yli 3000 km matkalla polttoainekustannus on 1,6 – 1,7 €/100 km. Ajettavuus on Ok – ei valittamista. Lisäksi toimintamatka on minulle riittävä, maantieajossa parhailla keleillä lähes 500 km ja kaupungissa yli 600 km. Pystyn kotona lataamaan edullista sähköä ja mökkimatkan 360 km pystyy ajamaan ilman latausta. Tosin en malta ajaa, reitin varrella on tarjolla ilmaista sähköä. Tähän asti tämä kokemus sähköautoilusta on ollut hyvin myönteinen.

En kuitenkaan aio ruveta fanaatikoksi liittyen sähköautoiluun – jokainen tehköön omalla kohdallaan ratkaisunsa. Liikkumisen päästöjen alentamiseen tarvitaan monipuolisia ratkaisuja. Biokaasun sekä jätteistä tehtävän dieselin ja bioetanolin käyttö pitäisi olla entistä houkuttelevampaa. Niiden kautta saadaan nykyinen autokanta kulkemaan entistä puhtaammin, aina ei tarvitse ostaa uutta. Bensiiniautojen konvertointi kaasuautoiksi tai kulkemaan bioetanolilla on samalla kiertotaloutta parhaimmillaan ja se synnyttää kotimaisia työpaikkoja. Samalla kuitenkin ihmettelen, miksi vastaavaa autojen konvertointia sähkökäyttöiseksi ei tueta. Valtio tukee vain uusia sähköautoja, miksi ei tueta todellista kiertotaloutta ja resurssiviisautta. Omalla kohdallani päätin sähköistää vanhan Pappatunturini, toisaalta syyt ovat ekologiset ja toisaalta tällä projektilla tuetaan paikallista yrittäjyyttä ja siten kunnan elinvoimaa.

joukkoliiknne

Kategoria(t): Elinvoima, Ympäristö, Yrittäjyys | Avainsanat: , , | 2 kommenttia

Lomautetaanko / irtisanotaanko henkilökunta vai tehdäänkö jotain muuta? – Vaalikonekysymyksiä

Vaalikoneiden kysymykset on tietoisesti laadittu siten, että niillä luodaan eroja ehdokkaiden välille. Näissä kuntavaaleissa olen kuitenkin hieman huolestunut kuntavaalikoneiden luomasta kuntatodellisuudesta. Useamman kerran olen törmännyt kysymyksiin, joissa ei ole vaihtoehtona kunnan elinvoiman kasvattaminen – vaihtoehtoina ovat vain syöksykierrettä pahentavat keinot.

Tässä eräs vaalikone-esimerkki:

Laita seuraavat vaihtoehdot mieleiseesi järjestykseen, jos kunnan taloutta pitää tasapainottaa:
– Lomautetaan tai irtisanotaan kunnan henkilökuntaa.
– Korotetaan veroja:
– Ulkoistetaan palveluita.
– Myydään kunnan omaisuutta.
– Otetaan lainaa.

Yksi vaihtoehto puuttuu täysin eli panostetaan elinvoimaan ts. houkutellaan kuntaan uusia yrityksiä ja asukkaita. Yksinkertaisesti vahvistetaan siis tulopohjaa. Tällaisen vaihtoehdon puute on huolestuttava piirre, koska kunta on itsenäinen ja omista asioistaan päättävä toimija. Kunta ei ole joku valtion jatke, byrokraattinen möhkäle. Korona-aikana on ilmeisesti liikaa korostunut valtiolta kunnille tuleva tuki (kiitos tuesta), kuntien pitäisi itsekin ponnistella tulojen saamiseksi – ei ole tuloautomaattia.

Muuramessa ei ole tarvinnut mennä henkilökunnan lomautuksiin tai irtisanomisiin eikä näköpiirissä ole tällaista uhkakuvaa. Ne ovat viimeisin keino, koska ne luultavasti vain pahentaisivat syöksykierrettä palvelujen heikentymisen myötä.

Kunta ei ole elinkelpoinen, jos se joutuu ottamaan lainaa rahoittaakseen kunnan toimintoja. Omaisuuden myynti voi hetkellisesti tasapainottaa kunnan taloutta, mutta pitkällä aikavälillä se ei ole mikään toimiva mekanismi – omaisuus loppuu jossain vaiheessa.

Veronkorotus on perusteltua tehdä silloin, jos lakisääteisiä palveluita ei voida järjestää. Palveluiden kustannusrakenne on kuitenkin käytävä tätä ennen läpi ja mietittävä kustannustehokkuutta.

Palveluiden ulkoistaminen voi olla houkutteleva ratkaisu, joissain tilanteissa se voi olla perusteltua – monesti se ei kuitenkaan tuo kuin hetken helpotuksen. Kunnalla on edelleen vastuu palveluiden järjestämisestä. Jos yksityinen palveluntuottaja lopettaa yksikkönsä, kunnan on jälleen mietittävä kyseisen palvelun tuotantotapa. Muuramessa on asiasta tältä valtuustokaudelta esimerkki – kotiutimme palveluntuotannon kunnalle yksityisen luopuessa toiminnasta – kyseessä oli päiväkoti.

Yhteenvetona muutama ajatus:
1. Kunnan talous- ja toimintasuunnittelun pitää olla pitkäjänteistä, väestönkehityksestä ja ikärakenne-ennusteista pitää selkeä kuva. Kunta ei useinkaan yllättäen ajaudu taloudelliseen kriisiin – vaan asioita sössitään systemaattisesti pitkällä aikavälillä.
2. Kunnan palvelujen kustannusrakenteen pitää olla vertailukelpoinen (kilpailukykyinen) muihin kuntiin verrattuna – Muuramessa niin on. Kustannusten pitää olla myös vertailukelpoisia yksityisesti tuotettuihin palveluihin.
3. Kuntapäättäjien eräs tärkeimpiä tehtäviä on keskittyä talouden isoon kuvaan (elinvoimaan) eli miten saadaan rahat riittämään, mistä saadaan riittävästi verotuloja. Tämä tehtävä on vaikea, helpompaa olisi keskittyä pieniin ja helposti hahmotettaviin yksityiskohtiin.

Kategoria(t): Elinvoima, Kunnallispolitiikka, Kuntatalous, palvelut, Palvelutuotanto, Verotus, Yrittäjyys | Kommentoi

Kuntaverosta progressiivinen – halutaanko kunnat ajaa syöksykierteeseen?

Ylen vaalikoneessa oli kysymys, joka päällisin puolin saattaa näyttää normikysymykseltä. Ts. kysymyksellä haetaan näkemyseroja kuntavaaliehdokkaiden välille. Kysymys siis kuuluu:   

Eniten ansaitsevat ihmiset voisivat maksaa enemmän kuntaveroa kuin nykyään.

Oma vastaukseni: Täysin eri mieltä

Pääministeri Marin on myös jotain lausunut progressiivisen kuntaveron mahdollisuuksista. On vain hieman epäselvää, mitä hän tarkoitti. Marinin lausunto tuli sen jälkeen, kun olin jo tämän kirjoituksen alunperin laatinut.

Asian / kysymyksen merkitys kunnille on paljon suurempi kuin ensisilmäyksellä arvaakaan. Kuntaveron kohdalla prosentti on kaikille kiinteä (Muuramessa 19,5 %), summa riippuu siis kuntalaisen tuloista. Mitä suuremmat tulot, sitä enemmän maksat kuntaveroa.Nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista erilaisia kuntaveroprosentteja eli kuntaverotus ei ole progressiivinen toisin kuin palkkaverotus.

Jos kunnallisveroprosentti nousisi tulojen mukaan, kyseessä olisi kuntatalouden syöksykierre. Osa kunnista ajautuisi taloudelliseen katastrofiin ja samalla kunnat kilpailisivat alhaisella veroprosentilla. Hyvätuloiset pakenisivat kuntiin, joissa on alhainen veroprosentti ja heidän tulonsa laskisivat kunnan veroprosenttia entisestään. Vastaavasti lähtökunnassa yhä pienemmillä tuloilla maksettaisiin yhä korkeampaa kunnallisveroa. Tämä on puhdasta matematiikkaa. Suomen kokonaisveroastetta ei kannata nostaa kuntaveron progressiolla. HyväHy

Kuntataloudessa on oleellista pystyä säilyttämään verotulopohja ja pyrkiä kasvattamaan sitä. Tämä korostuu erityisesti Muuramen tapaisissa kunnissa, joissa kunnan tuloista 20 % on valtionosuuksia ja 80 % verotuloja. Nuo prosentit kertovat sen, miksi Muuramessa on ensisijaisen tärkeää panostaa elinvoimaan.

Kategoria(t): Elinvoima, Kunnallispolitiikka, Kuntatalous, Verotus | Kommentoi

Kuntaliitoskeskustelun vanhentuneet eväät

Keskisuomen kuntakentän tulevaisuus nostettiin esille kuntalaisille suunnatulla kyselyllä (Ksml 2.4.2021). Lähtökohdaksi oli otettu kuntien vähentäminen viiteen, nykyään 22. Uusien kuntarajojen piirtämisen ainoaksi perustaksi otettiin väkimäärä, samalla ei kuitenkaan määritelty perusteita väestöpohjan koolle uusissa kunnissa. Kiitos maakuntalehdelle kyseisestä artikkelista, se nostaa esille kysymyksen kuntien elinvoimasta.

Suomen kuntakentässä on runsaasti esimerkkejä siitä, miten kunnan asukasmäärä ei takaa kunnan menestystä. On isoja kaupunkeja, jotka ovat suurissa vaikeuksissa ja on myös pieniä menestyviä kuntia. Kuntaliitokset ovat jossain tilanteessa välttämättömiä, jos muita keinoja ei ole. Kuntaliitokset voivat kuitenkin olla myös elinvoiman tuhoajia sekä alueellisesti että maakunnallisesti.             

Keski-Suomen maakunnassa väestö vähenee, väestönkasvu on jo pitkän aikaa keskittynyt Jyvässeudulle (selkein trendi väestökasvussa Jyväskylässä ja Muuramessa). Jos maakuntaan muodostettaisiin viisi kuntaa, se ei lisäisi maakunnan eikä Jyvässeudun elinvoimaa. Elinvoimaisten kuntien kuntaliitokset olisivat silkkaa hulluutta. Tai jos kuntalaisten palvelut halutaan ajaa alas, ne ovat suuri mahdollisuus. Menestyvä kunta tuottaa hyvinvointia kuntarajojaan laajemmalle esim. uusina työpaikkoina. Samalla on hyvä muistaa, että useasta ohuesta lompakosta (vaikeuksissa oleva kunta) ei tule yhtä paksua lompakkoa.

Kuntien elinvoimaisuus ratkaistaan kunnissa. Miten kunnat pystyvät houkuttelemaan uusia asukkaita ja uusia yrityksiä? Miten ne pystyvät järjestämään laadukkaat ja samalla kustannustehokkaat palvelut? Lisäksi on laaja skaala muitakin elinvoimamittareita. Kunnan sijainti ei ratkaise lopputulosta, se voi tukea kunnan menestystä – mutta ei ratkaise sitä.

Kuntien elinvoimaa, tulevaisuutta ja samalla myös itsenäisyyttä voidaan katsoa kuntien tulopohjan perusteella. On kuntia, joiden tuloista yli 40 % tai 50 % muodostuu valtionosuuksista. Ts. raha tulee kuntien ulkopuolelta, en mitenkään vähättele noita kuntia. Jos tulevaisuudessa joudutaan laajaan kuntaliitoskeskusteluun, toivoisin kuitenkin keskustelun kohdistuvan ensimmäisenä korkean valtionosuuden omaaviin kuntiin. Itse edustan Muuramea, jossa kunnan tulopohja (elinvoima) perustuu 80 % verotuloihin ja 20 % valtionosuuksiin. Muuramen olemassaolo ei ole itsestäänselvyys, vaan se perustuu joka vuosi ja joka valtuustokausi tehtävään kovaan työhön. Elinvoima rakennetaan itse eli luodaan kunnan puolelta mahdollisimman hyvät edellytykset uusien yritysten ja asukkaiden houkuttelemiseksi Muurameen.

Jyvässeudun tulevaisuus elinvoiman ja kilpailukyvyn kasvattamisessa ei ole kuntaliitoksissa. Ratkaisu on se, mitä jo nyt tehdään eli yhteistyö ja sen kehittäminen. Kuntina Jyvässeudulla tuemme, kiritämme ja sparraamme toisiamme – siinä on elinvoimamme avain nyt ja tulevaisuudessa!

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

Pyörätie Muuramesta Kinkomaalle?

Pyörätien rakentaminen Muuramesta Kinkomaalle on nossut esiin useilla foorumeilla. Asia on kannatettava, hankkeen toteuttaminen ei ihan yksinkertainen.
Päivitys kevät 2021 – hanke etenee. Suunnittelu on tehty – rakentamista vaille valmis – rahoitusta haetaan.

 

Kategoria(t): Elinvoima, Kunnallispolitiikka, Kuntatalous, Ympäristö | Kommentoi

Ekologisempi – ympäristöystävällisempi Muurame

Kuntavaalien alla on saanut keskustella hyvin monenlaisista teemoista. Eräs esille noussut kysymys on, miten Muurame voisi toimia kuntana entistä ekologisemmin – miten ympäristöystävällisyys olisi enemmän kuin pelkkiä sanoja. Muuramen kaunis luonto on itselleni merkittävä arjen voimavara. Kesällä liikun erityisen paljon vesillä – talvella jäällä ja metsissä. Tulevaisuudessa kaikki energiasäännöstöt tulevat kiristymään ilmastonmuutoksen takia – hyvä niin. Me olemme vastuussa jälkipolville.
Miten minä voisin kuntapäättäjänä edesauttaa yhä ekologisemman  – ympäristöystävällisemmän Muuramen syntyä. Tässä muutamia ajatuksia.

1. Asenneilmapiirin pitää olla sellainen, että tämä on meidän yhteinen juttumme. Ympäristönsuojelua ei voi ulkoistaa viranomaisille, se on kaikkien muuramelaisten vastuulla.
2. Pyritään viemään arkeen toimivia ratkaisuja, jotka tekevät elintavastamme ekologisemman.
3. Lähiruoka kunnan ruokapalveluissa ykkössijalle. Ruoan kuljetukseen ei käytetä turhia resursseja ja samalla tiedetään, mistä ruoka tulee.
4. Kunnan kiinteistöjen energiatehokkuus. Kyseessä on sekä teko ympäristön puolesta että rahansäästö.
5. Panostetaan kierrätykseen entistä enemmän. Muovien kierrätyspistettä ei ole tällä hetkellä Muuramessa, se on saatava tänne. Omassa kotitaloudessa on jätteen määrässä selkeästi tapahtunut muutos, kun muovi on voitu viedä kierrätykseen.
6. Kaavoituksessa jatketaan hyvää linjaa eli liikkuvuus perustuu muuhunkin kuin yksityisautoiluun. Keskustan alueen kehittämissuunnitelmassa on erittäin hyvät linjaukset keskustan paremmasta saavutettavuudesta kevyenliikenteenväylillä. Toivon tulevaisuudessa näiden suunnitelmien toteutuvan.
7. Joukkoliikenteen kehittäminen. Muuramen kokoiselle paikkakunnalle ei saada kattavaa joukkoliikenneverkostoa. Nykyistä pystyy hyödyntämään entistä paremmin, pelkästään reitit paremmin ihmisten tietoon. Esim. linja-autoliikennettä ei useinkaan ajatella hyödynnettävän kunnan sisäisessä liikenteessä. Lastenvaunujen kanssa pääsee linja-autoon ilmaiseksi ja tiedän monien perheiden hyödyntävän tätä arkipäivän kulkemisessa kunnan sisällä.
8. Ihmisten asennemuutos, pakolla on vaikea saada muutoksia aikaan. Pitää löytää keinot / ideat, joiden kautta muuramelaisten on helppo sitoutua esim. autoilun vähentämiseen kunnan sisäisessä liikenteessä. Tämän voisi esim. yhdistää Liikkuva Muurame-hankkeeseen.
9. Muurameen rakennetaan vuosittain paljon. Voisiko Muuramen kunta olla tällä alueella jollain tavoin edelläkävijä. Lähdettäisiin esim. miettimään / tarjoamaan ympäristöystävällisiä ratkaisuja rakentajille esim. aurinkosähköäjärjestelmiä – aurinkoenergiavaraajia. Kunta siis toimisi eräänlaisena yhdyshenkilönä toimittajien ja rakentajien välillä, konseptit olisi valmiiksi tiedossa tuleville rakentajille. Itse asun Tervamäellä – talo eteläsuuntaan. Osan sähköstä saisi auringosta ja käyttövettä lämmittäisi pitkän aikaa vuodesta aurinkoenergialla.
10. Henkilökohtainen parannusehdotus / -tavoite tällä saralla. Pappatunturissani käytän pienkonebensaa, joka on mahdollisimman puhdasta. Jotain voisi tehdä paremmin. Nyt on ajatuksena sähköistää tuo vanha sotaratsu. Olen neuvonantajana yrityksessä, joka tekee kulkuneuvojen sähköistyksiä. Sitä kautta ajatus mopon muokkaamisesta lähti.

 

Kategoria(t): Arvot, Elinvoima, Energia, Kunnallispolitiikka, Ympäristö | Kommentoi