Kunnan lahja kuntalaisille – enemmän rahaa käyttöön

Muuramea usein kutsutaan Keski-Suomen Kauniaiseksi. Tällöin ajatellaan Muuramen olevan rikas ja vailla taloushuolia. Käsitys on valitettavasti väärä. Muuramessa on Keski-Suomen parhaat veronmaksajat ja kunnan talous niin tasapainossa kuin se voi olla. Kustannuskehitys on pyritty pitämään mahdollisimman maltillisena ja samalla hankkimaan lisää veronmaksajia. Syksyllä 2008 alkanut talouden taantuma toi mukanaan ajanjakson, jolloin kuntatalous on ollut erittäin haasteellista – myös Muuramessa. Nyt kansantalous näyttäsi vähitellen elpyvän, muutos verotuloissa näkyy kuitenkin vasta viiveellä. Valtionosuuksia Muurame saa vähän, kunnan tuloista suurin osa verotuloja. Meillä Muuramessa on palveluita tarvitseva väestörakenne, paljon lapsia sekä yli 65-vuotiaat nopeasti kasvavana ja ainoa selkeästi kasvavana ikäryhmänä. Kunnan perustehtävä on tarjota niitä palveluita.

Vuoden 2017 talousarvion tekeminen oli erittäin haastavaa. Verotulojen kehitys ei ollut normaalilla tavalla noususuuntauinen. Osittain tätä selittää väestön eläköityminen, joka vähentää verotuloja. Talousarviossa jouduttiin tekemään säästöjä, ne eivät ole koskaan mukavia. Vaihtoehto olisi ollut kunnan talouden ajaminen syöksykierteeseen ja tuo kierre olisi nopeasti johtanut Muuramen Jyväskylän syliin. Päätimme kuitenkin toimia niin inhimillisesti kuin vain voidaan ja pysäytimme säästöt tiettyyn kohtaan. Kunnan vuoden 2017 talousarvio on lähes 1 milj. euroa alijäämäinen. Nyt käytetään aiempina vuosina syntynyttä ylijäämää alijäämän kattamiseen ja ylijäämää jaa vielä riittävästi tuleville vuosille. Jos talousarviossa olisi pyritty nollatulokseen, palveluista säästäminen olisi tehnyt todella kipeää. Vuoden 2018 tilanne näyttää ennusteiden mukaan jo paremmalta.

Miten edellä mainittu toiminta on lahjaa kuntalasille? Miten se antaa kuntalaisille rahaa? Työmarkkinajärjestöt ovat sopineet kiky-paketista. Siihen sisältyy valtiovallan taholta veronalennus eli rahaa jää kansalasille – kuntalaisille enemmän käteen. Tässä tilanteessa Muuramen kunnan ei kannattanut korottaa kunnallisveroa eli ottaa kuntalasilta veronalennuksessa saatuja rahoja ja niillä paikata miljoonan euron alijäämää talousarviossa. Nyt muuramelaisilla on enemmän rahaa käytössään kunnan järkevän ja osaavan taloussuunnittelun takia. Kuntatalous on monimutkainen asia, mutta päättäjillä pitää olla silläkin saralla kykyä tehdä kuntalaisten hyvinvointia tukevia päätöksiä. Toivottavasti veronalennuksessa saadut rahat ohjautuvat Muuramessa tehtyihin ostoksiin ja palveluihin. Ts. silloin rahat viime kädessä kartuttavat kunnan verotuloja eli ovat meille kaikille hyödyksi.

Mika Ilvesmäki
kunnanvaltuutettu
kunnanvaltuuston 2. vpj.
Muurame

Kategoria(t): Arvot, Kuntatalous, Verotus | Avainsanat: , , , | Kommentoi

Demokratian alennusmyynti – lausuntopyyntö sote-tiedotteesta

Olen yli kymmenen vuotta ollut kuntapäättäjänä ja tämä päivä jää mieleen pysyvästi. Minään muuna päivänä noina vuosina ei suomalaista demokratiaa ole kuntiin päin halvennettu niin kuin tänään. Muuramen kuntaa pyydettiin antamaan lausunto oheisesta tiedotteesta seuraavin saatesanoin:
___________________________________________________________
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on oheisella tiedotteellaan julkistanut sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin (HE 324/2014) ehdottamansa säädösmuutokset, jotka parhaillaan ovat perustuslakivaliokunnan käsiteltävänä. Kunnat voivat halutessaan toimittaa sosiaali- ja terveysvaliokunnalle kirjallisen kannanottonsa ehdotetuista muutoksista keskiviikkoon 4.3. mennessä, osoitteeseen stv@eduskunta.fi.

Muutosehdotusten pohjalta lasketut valtiovarainministeriön kuntakohtaiset arviolaskelmat valtionosuusuudistuksen, valtionosuusleikkausten ja sote-uudistuksen yhteisvaikutuksista kuntien talouteen on julkaistu VM:n sivuilla.

Eila Mäkipää
valiokuntaneuvos
sosiaali- ja terveysvaliokunta
Eduskunta
____________________________________________________________

En olisi ikinä uskonut tällaista tapahtuvan Suomessa. Maan hallitusta on syytetty neljä vuotta kuntiin kohdistuvasta ylimielisyydestä, nyt tuossa ylimielisyydessä on mukana myös oppositio – sotesta menossa parlamentaarinen valmistelu.

  1. Suomessa on voimassa vallan kolmijako-oppi. Ministeriöt valmistelevat ja esittelevät lait eduskunnalle. Eduskunta hyväksyy tai hylkää lait. Riippumaton tuomioistuinlaitos käyttää tuomiovaltaa. Nyt eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on ottanut lainvalmistelijan ja päättäjän roolin. Siihen se ei ole pätevä ja näin ei läpinäkyvässä demokratiassa toimita. Mitä virkaa on enää ministeriöillä. Normaalissa ja huolellisessa lainvalmistelussa ministeriö pyytää lausunnot eri tahoilta lakiluonnoksesta.
  1. Lausuntopyyntö tuli tänään aamupäivällä eli 2.3. Lausuntopyyntö pitää toimittaa keskiviikkoon 4.3. mennessä. Lausuntoaikaa ei ole käytännössä yhtään. Normaalisti lausuntoaikaa on reilusti yli kuukausi – usein pidempäänkin. Kunnissa kunnanhallitukset antavat lausuntoja tällaisista asioista. Jos pyyntö tulee yllättäen ja jotain halutaan lausua, pitää kunnanhallitus kutsua kokoon kiireesti. Silti tuo aika ei riitä tässä tapauksessa. Muuramen kunnanhallituksella oli onneksi tänään kokous ja se antoi lausunnon ettei tällaisesta voi mitään lausuntoa antaa.
  1. Valiokunta on lähettänyt lausuntopyynnön, jotta sitä ei voida syyttää siitä, että kuntia ei ole kuultu. Kyseessä on kuitenkin näennäiskuuleminen. Lain läpimeno päätetään viimeistään 14.3. Kuntien lausuntoja ei ehdittäisi hyödyntää näin lyhyessä ajassa, jos kunnat edes jotain ehtisivät lausua. Suomalaisessa demokratiassa luodaan kaikille lausunnonantajille samanlaiset mahdollisuudet antaa lausunto eli riittävän pitkä aika. Samalla ei puhuta siitä, että voitte halutessanne antaa lausunnon, kunnilta aina pyydetään lausunto.
  1. Suomalaisessa demokratiassa on tähän asti aina annettu lausunto lakiesityksistä tällaisissa tilanteissa. Nyt pyydetään antamaan lausunto tiedotteesta, joka kuvailee lakiin liittyviä muutoksia. Tämä on ennenkuulumatonta ja samalla loukkaus demokratiaa kohtaan. Lakipykälien tarkkaa sisältöä ei tiedetä, mutta niistä kuitenkin pitäisi kuntien antaa lausunto, jotta kuntien näkökulma tulisi esille. Asiaa peitellään, salaillaan ja perusteellaan kiireellä. Sanat eivät riitä kuvaamaan tätä pyöristyttävyyttä. Suomalainen demokratia on syvässä kriisissä, jos tällainen on hyvää lainvalmistelua ja hallintoa.

Sote-järjestämislaki liittyy Suomen historian suurimpaan ja taloudellisesti merkittävämpään muutokseen. Näin suurta muutosta ei voi tehdä huonolla valmistelulla. Laki pitää palauttaa ministeriöön kokonaan uuteen valmisteluun. Lain rahoitusperiaate on täysin pielessä suosiessaan asiansa huonosti hoitaneita kuntia ja kurittaessaan hyvin asiansa hoitaneita kuntia. Tähän kun vielä lisätään viime päivinä ilmennyt epädemokraattinen yritys viedä laki läpi on johtopäätös selvä: Tällä lailla ei ole onnistumismahdollisuutta.

Mika Ilvesmäki
kunnanvaltuutettu
kunnanvaltuuston 2. vpj.
Muurame

Kategoria(t): Arvot, Kunnallispolitiikka, Kuntatalous, Palvelutuotanto, Politiikka, sote | Avainsanat: , , | Yksi kommentti

Hallintomalli edellä – palvelut unohtaen?

20120917-134850.jpgSote-järjestämislaki kaatui viime viikolla eduskunnassa ristiriitoihin perustuslain kanssa. Lakia yritetään nyt kiireellä korjata ja viedä se läpi tämän eduskunnan aikana. Lainvalmisteluprosessia on leimannut kiire ja monet ongelmakohdat. Suomalaisen yhteiskuntajärjestelmän ja demokratian kannalta huolestuttavinta on ollut perustuslain vähättely, samoin tapahtui kuntien pakkoliitoksia yritettäessä. Perustuslaki ohjaa muuta suomalaista lainsäädäntöä ja sitä ei voi ohittaa.

Sote-järjestämislain kohdalla pitäisi peli viheltää kerralla poikki. Laki pitää valmistella huolella, jotta kaikille suomalaisille voidaan taata laadukkaat ja kustannustehokkaat sote-palvelut. Lakiin liittyvä rahoitusjärjestely osoitti jo ajat sitten lainvalmistelun olevan täysin hakoteillä. Hyvin asiansa hoitaneilta kunnilta pumpattaisiin lisää ja huonosti asiansa hoitaneille syydettäisiin lisää rahaa. Itäisellä sote-alueella olisi tehty kuntien välillä reilusti yli 63 miljoonan euron tulonsiirto. Jyvässeudulta olisi viety 17,6 euroa tulonsiirtona muille kunnille (Muurame, Jyväskylä, Petäjävesi, Uurainen). Savonlinnan olisi pitänyt saada 17,1 miljoona euroa tasausta eli Jyvässeutu esim. tasaisi Savonlinnan sote-menoja tällaisella summalla. Samanaikaisesti voidaan samalta sote-alueelta löytää Savonlinnalle verrokkikunnaksi Leppävirta, jonka soten vaativuus on korkeampi ts. lain määrittelemä ikärakenne ja sairastavuus. Leppävirran sote-menot ovat kuiten yli 500 €/asukas/v. pienemmät kuin Savonlinnan. Leppävirran kustannustasolla laskettuna Savonlinnan säästöpotentiaali on yli 19 miljoonaa. Tällaisia vastaavia kauhukertomuksia löytyy runsaasti lisää, kun tarkastelee kunnille ajateltuja maksuosuuksia. Jos Itäinen sote-alue olisi totetunut, Leppävirta olisi joutunut maksamaan sote-menoja lisää 275 €/henk. ja Savonlinna olisi saanut 400 €/henk. Itäiseltä sote-alueelta löytyy helposti yli 100 milj. euron säästöpotentiaali, kun hieman viitsitään verrata kuntien sote-menoja. Maan hallitus ja oppositio ajattelivat, että euroakaan ei tarvitse säästää. Täysin järjetöntä. Tällaista lakiesitystä ei kannata enää millään tavoin, edes muuteltuna, yrittää pitää hengissä. Puolueet ovat erityisesti viimeiset neljä vuotta toitottaneet, että valtio ylivelkaantuu ja pitää säästää. Tässä on lopputulos.

Parlamentaarisena yhteistyönä tehty sote-lakiesitys on kuitenkin tehnyt yhden hyvän palveluksen asian eteenpäinviemiseksi. Lain rahoitukseen liittyviä kuntien laskennallisia menoja verrattaessa kuntien todellisiin menoihin pystytään helposti löytämään kunnat, joilla on vakavia kustannusongelmia sosiaali- ja terveyspalveluissa. Samalla löytyy kuntia, jotka ovat hoitaneet asiansa hyvin. Nyt pitäisi vain selvittää nuo hyvät, toimivat ja kustannustehokkaat vaihtoehdot. Samalla on mietittävä, miten niitä voi mallintaa.

Veronmaksajien rahojen tuhlaamista on juuri tehtyjen selvitysten unohtaminen. Maan hallitus haaveili kuntien pakkoliitoksista ja siihen liittyen tehtiin koko maassa kalliit kuntajakoselvitykset. Miksi nuo selvitykset on unohdettu? Esim. Jyvässeudun kuntajakoselvitys kertoo selkeästi, että eräillä alueen kunnilla on sote-puolella kustannusongelmia. Alle vuoden päästä kuitenkin tulee lakiesitys, jossa nuo kustannusongelmaiset kunnat olisivat saamassa lisää rahaa.

Kotipitäjäni Muuramea on yritetty kurittaa viime vuosina oikein kunnolla. Ensin oli uhka pakkoliitoksista ja nyt yritettiin laittaa maksamaan toisten sote-kuluja (3,5 milj.). Lausuntoa on annettu lausunnon perään. Miksi toimiva kunta pitää yrittää joko tuhota tai saada toimimattomaksi valtiovallan järjettömällä poukkoilulla? Muuramen ikärakenne on haastavampi kuin esim. Vantaan ja Espoon. Silti Muuramen sote-menot asukasta kohti ovat selkeästi pienemmät kuin Vantaan ja Espoon. Jos Espoon ja Vantaan sote-menot olisivat Muuramen tasolla, vuodessa säästyisi 194 miljoonaa euroa johonkin muuhun. Tästä huolimatta Vantaa ja Espoo olisivat olleet uudessa järjestelmässä maksajan roolissa.

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdistäminen yhdeksi, läpinäkyväksi ja toimivaksi palveluketjuksi olisi nyt kaikista tärkein tavoite ja haaste. Kyseisellä alueella ovat suurimmat kustannusongelmat ja –haasteet. Sosiaalisektorin yhdistäminen tähän alueeseen voi tapahtua tarvittaessa myöhemmin, mutta nyt olisi saatava yksi asia kerrallaan kuntoon. Hallintomalli ei ratkaise palvelujen saatavuutta ja kustannustehokkuutta, se on vain väline. Kuntatalouden kokonaisuus pitää hahmottaa kokonaisuudessaan ja levoton poukkoilu poliittisten intohimojen mukaan pitää lopettaa.

Mika Ilvesmäki
kunnanvaltuutettu
kunnanvaltuuston 2. vpj.
Muurame
KESK

Kategoria(t): Kuntatalous, palvelut, Palvelutuotanto, sote | Kommentoi

Kuntien sote-katastrofi – kuntalainen maksaa

mopoetusivu1001502Kuntakentällä on tiettyjä asioita, jotka olisi pitänyt tehdä jo ajat sitten kuntoon. Maan nykyinen hallitus on säntäillyt asiasta toiseen. Ensin piti tehdä suurkuntia ja pakkoliitoksia ilman mitään järjellistä perustetta. Jotain puhuttiin kansantalouden tasapainottamisesta, mutta ei pystytty osoittamaan, miten kuntauudistus siihen liittyy. Pakkoliitosten kariuduttua alkoi sote-mylläkkä, johon myös oppositio saatiin mukaan. Eduskunnassa käsiteltävänä oleva sote-laki uhkaa saattaa kuntatalouden konkurssiin. Ensin on vuosi kausia puhuttu säästöistä ja kustannustehokkuuden hakemisesta. Sitten annetaan sote-lakiesitys, joka ei hae säästöjä ja joka suosii tuhlareita.

Muuramelaisena kuntapäättäjänä asiaa on hyvä lähestyä kerrankin jonkun toisen kunnan kuin Muuramen kautta. Juuka, Kinnula, Nurmes, Sonkajärvi, Juankoski, Pieksämäki, Pihtipudas, Kitee ja Lieksa ovat kuntia, joista ei ensimmäisenä tule mieleen kuntien suuri taloudellinen vauraus. Hallituksen sote-lakiesitys kohtelee kuitenkin Nurmesta kuin se kuuluisi kuntien kultapossukerhoon. Kaikki nuo kunnat kuuluvat suunnitellulle itäiselle sote-alueelle. Jos hallituksen suunnitelmat toteutuvat, ainoastaan Nurmes joutuu kaivamaan kuvetta uudistuksen myötä. Summa ei ole pieni, 303 €/as. Sen sijaan noiden muiden kuntien sote-kustannukset alenevat, Nurmeksen ja Muuramen tapaiset asiansa hyvin hoitaneet kunnat maksavat noiden ja useiden muiden kuntien sote-maksujen alenemisen. Esim. Kinnulan saisi 400 € / as. Itäisellä sote-alueella tapahtuisi 63 miljoonan tulonsiirto kunnilta toiselle.

Miksi tuo Nurmes on nyt niin oleellinen? Siksi että Nurmeksella on kaikista vaativin sote-rakenne. Nurmes hoitaa noista muutamasta kunnasta kaikista kustannustehokkaimmin sotensa. Hallituksen lakiesityksessä painotus on ikärakenteella ja sairastavuudella. Nurmeksella on vaativin ikärakenne ja korkein sairastavuuskerroin em. kunnista. Silti se on ainoa kunta, joka joutuisi maksamaan lisää sote-uudistuksen myötä. Lakiesitykseen on piilotettu pommi eli laskentamallissa huomioidaan kuntien vuosien 2011-2013 sote-nettomenot. Eli jos kunta on hoitanut asiansa kustannustehokkaasti, saa se kärsiä ja maksaa. Jos kunta on ollut tehoton tuhlari, muut kunnat maksavat tuhlarin menot tulevaisuudessa.

Lakiesitys on ajamassa kuntatalouden täyteen kaaokseen. Kaiken syynä on taas kerran huono ja kiireinen lainvalmistelu ja täysi epäloogisuus. Ensin on käsketty neljä vuotta etsiä säästöjä ja nyt suositaan tuhlaavaisuutta. Tässä touhussa ei ole enää mitään tolkkua. Tällä tavalla ei voida taata hyviä ja laadukkaita palveluita kuntalaisille.

Sote-uudistus voidaan tehdä myös järkevästi ja taloudellisesti ja ilman, että palvelut heikkenevät. Esim. itäisellä sote-alueelta löytyy helposti yli 60 miljoonan euron säästöt, jos vähänkin halutaan ja perehdytään kuntien sote-menoihin. Se on sitten jo toisen kirjoituksen paikka, miten säästöt löytyvät.

Muuramen kunta lähti sotessa omille teilleen tekemällä päätöksen kunnan sote-palvelujen yhtiöittämisestä. Päätöksen taustalla on tässä kirjoituksessa esille tuotu valtiovallan järjettömyys, jonka takia Muuramen rahat eivät riittäisi tulevaisuudessa. . Kuntalaisille pitää pystyä takaamaan laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut. Enemmän on kuunneltava kuntalaisia kuin tuuliviirinä tempoilevia ministereitä.

Mika Ilvesmäki
kunnanvaltuutettu
kunnanvaltuuston 2 vpj.
Kesk
Muurame

Kategoria(t): Kunnallispolitiikka, Kuntatalous, Palvelutuotanto, sote | Avainsanat: , , , | Kommentoi

Kuntajakoselvitys: Muuramen erottava Jytestä

Muurame joutui vastoin omaa tahtoaan mukaan Jyvässeudulla toteutettavaan kuntajakoselvitykseen, Jyväskylä sitä toivoi ja valtiovalta siihen pakotti. Koko prosessin aikana on ollut mielessä kysymys, miksi ihmeessä tällaiseen tuhlataan yhteisiä verovaroja. Toivottavasti kuntajakoselvitys tuottaa jotain uusia näkökulmia palvelutuotantoon. Pelkona on kuitenkin pinnallinen selvitys ja sen perusteella esitys kuntaliitoksesta.

Tulevatko kuntajakoselvittäjät suosittamaan Muuramen osalta eroamista Jytestä (Jyväskylän hallinnoimasta perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta)? Tuskin tulevat ehdottamaan. Kuntajakoselvitys perusterveydenhuollon kustannusten osalta kuitenkin tukee tällaista ratkaisumallia. Kuntajakoselvittäjät eivät ole itse näin ainakaan vielä sanoneet, mutta heidän tuottamansa julkisen  materiaalin pohjalta voidaan tehdä vain ja ainoastaan tällainen johtopäätös. Muuramessa ja muissa kunnissa otetaan vakavissaan meille esitelty materiaali.

Kuntajakoselvittäjät ovat tehneet laskelman perusterveydenhuollon säästömahdollisuuksista. Laskelma perustuu vuosien 2011-2012 perusterveydenhuollon kustannuksiin. Muuramen kohdalla kuntajakoselvittäjät esittävät säästöpotentiaaliksi 2,2 miljoonaa euroa.

Nyt on pakko ottaa haaste vastaan, jotta edes osa kuntajakoselvittäjien vaatimasta säästösummasta saadaan kasaan. Vuoteen 2010 asti Muurame tuotti perusterveydenhuoltonsa  omassa kuntayhtymässä. Vuosina 2003-2010 kustannusten keskimääräinen nousu oli 2,5 % henkeä kohti vuodessa, tämä ei ilmene kuntajakoselvityksessä. Vuoden 2011 alusta lainsäädännön pakottamana Muuramen oli siirrettävä perusterveydenhuollon palvelut Jyväskylän yhteistoiminta-alueelle. Vuosina 2011-2012 perusterveydenhuollon kulujen kasvu oli vuodessa 10,2 % henkeä kohti, tämäkään ei tule esille kuntajakoselvityksessä. Noiden kahden vuoden aikana Muuramelta on mennyt perusterveydenhuoltoon yli miljoona euroa ylimääräistä rahaa. Se on ollut pois muista palveluista.

Kuntajakoselvityksessä haetaan säästöjä kuntien kustannerakenteeseen. Kuntajakoselvittäjien tuottaman materiaalin perusteella Muuramen ainoaksi vaihtoehdoksi jää eroaminen Jytestä, jotta kuntajakoselvittäjien vaatimaa säästöä alkaisi syntymään Muuramen perusterveydenhuollon kuluissa. Muuramen kuntaliitos Jyväskylään nostaisi kuluja. Vastaavasti nykyisistä palveluista Muurame ei voi säästää, koska silloin Muurame ei järjestäsi lakisääteisiä perusterveydenhuollonpalveluja asukkailleen. Kuntajakoselvityksen perusteella ainoaksi vaihtoehdoksi Muuramelle jää eroaminen Jytestä. Eli voidaan todeta, että kuntajakoselvityksen eräänä lopputuloksena joudumme Muuramessa miettimään Jytestä eroamista.

Oheisessa diasarjassa hieman lisäinformaatiota asiasta:

Mika Ilvesmäki
kunnanvaltuutettu
kunnanvaltuuston 2. vpj.
Kesk.
Muurame

Tiina Mikkola
kunnanvaltuutettu
asukaspalveluiden lautakunnan jäsen
Kesk.
Muurame

Tarja Salmela
kunnanvaltuutettu
asukaspalveluiden lautakunnan jäsen
Kesk.
Muurame

Hannu Tyrväinen
kunnanvaltuutettu
asukaspalveluiden lautakunnan jäsen
Kesk.
Muurame

Eila Salmela
asukaspalveluiden lautakunnan jäsen
Kesk.
Muurame

Kategoria(t): Kunnallispolitiikka, Kuntaliitos, Kuntatalous | Kommentoi

Jyväskylä pelkää kuntaliitosselvitystä

20120917-134850.jpgKuntauudistuksen myötä kuntakentällä on näytelty farssi, joka hakee vertaistaan historiasta. Ja tämä farssi vain jatkuu… Muuramelaisena kuntapäättäjänä päivä päivältä entistä enemmän ihmettelen tätä järjettömyyttä. Pitkin matkaa olen tästä järjettömyydestä kirjoitellut. Nyt kuitenkin järjettömyys on viety aivan uudelle tasolle. Muutama viikko sitten Jyväskylä vaati nykyisen kuntajakolain mukaista nopeutettua kuntajakoselvitystä Jyvässeudulle. Ja tämä ei vielä ollut se järjettömyyden uusi taso.

Kunnat antoivat viimeistään 7.3. valtiovallalle lausuntonsa lakiehdotuksesta kuntarakennelaiksi. Kyseinen lakiesitys ei sisältänyt pakkoliitoksia ns. terveille kunnille. Samalla päivämäärällä 7.3. julkaistiin valtioneuvoston erään työryhmän väliraportti, jossa suositellaan pakkoliitoksia suurille kaupunkiseuduille. Tällainen toiminta on demokratian irvikuva, Suomesta on tulossa jonkinlainen epädemokraattinen pohjoinen banaanivaltio. Kunnilla ei ollut mitään lausuntomahdollisuutta työryhmän esityksestä liittyen pakkoliitoksiin, tällainen ei kuulu demokratiaan ja avoimeen yhteiskuntaan.

Mutta mitä tapahtuu Jyväskylässä? Jyväskylässä kaupunginjohtaja tuntuu olevan hyvin myönteinen pakkoliitoksille eli Jyväskylä saisi haluamansa Muuramen. Ensin halutaan kuntaliitosselvityksiä ja sitten jo halutaankin pikaista lakiesitystä pakkoliitoksista. Tällaisen toiminnan logiikka ei avaudu minulle ollenkaan. Ainoaksi perusteeksi tällaiselle toiminnalle löydän se, että Jyväskylä pelkää kuntaliitosselvityksiä. Kuntaliitosselvitykset osoittaisivat, miten huonossa tilassa Jyväskylä on ja miten hyödyttömiä kuntaliitokset olisivat ympäryskunnille ja Jyväskylälle. Olen jo ajat sitten kirjoittanut asiaan liittyvistä taloudellisista fantasioista. Lisäksi Jyväskylälle olisi tosi noloa, jos kuntaliitosselvityksiä ei tehtäisi sen mielen mukaan, kts. kirjoitus.

Mika Ilvesmäki
kunnanvaltuutettu
kunnanvaltuuston 2. vpj
Muurame

Kategoria(t): Kunnallispolitiikka, Kuntaliitos, Kuntatalous | Avainsanat: , , | Kommentoi

Vaalien jälkitunnelmissa

Kuntavaalit ovat aina jännittävä paikka. Ehdolle asettumalla asettuu samalla itsekritiikin ja kuntalaisten kritiikin kohteeksi. Miten on hoitanut tehtävänsä valtuutettuna viimeisen neljän vuoden ajan? Joissain asioissa koen onnistuneeni,  joissain asioissa kokemus menee epäonnistumisen puolelle.  Kiitos siitä, että saan jatkaa valtuutettuna – juosta lähmmäisen asialla seuraavat neljä vuotta. Kiitos jokaisesta 243 äänestä. Toivon voivani olla niiden arvoinen, niihin sisältyvän luottamuksen arvoinen.

Suurkiitos Keskustan ehdokkaille. Yhdessä teimme hienon lopputuloksen. Jokaista ehdokasta, jokaisen ehdokkaan saamaa ääntä tarvittiin ja tarvitaan.

Tästä on hyvä jatkaa yhdessä eteenpäin, korostan sanaa yhdessä. Muuramelaisessa kuntapäättämisessä on vahva yhdessä tekemisen kulttuuri. Tärkeimmästä asiasta, kunnan itsenäisyydestä, meillä on täysi yksimielisyys. Joissain pienemmissä asioissa voi olla näkemyseroja ryhmien tai päättäjien välillä ja niitä on hyvä olla. Erilaistan näkemysten avulla pystymme kehittämään Muuramea ja löytämään parhaat mahdolliset toimintatavat selvitä tulevaisuudesta.

Kuntalaiset ovat erityisesti vaalien alla aktivoituneet keskustelemaan heille tärkeistä asioista. Avoin kuntalaiskeskustelu jatkukoon ja sitä on tuettava ja siihen on rohkaistava. Avoin keskustelukulttuuri on nykyaikaisen kunnan menestystekijä.

Jokainen muuramelainen voi tehdä jotain Muuramen itsenäisyyden ja menestymisen eteen. Ennen vaaleja lanseerasimme sloganin: Vedä kotikuntaan päin – Suosi kotikunnan palveluja ja yrittäjiä (lue lisää…). Toivoisin nyt  jokaisen muuramelaisen toteuttavan tätä ajatusta ja tätä ajatusta tulemme voimakkaasti viemään eteenpäin.

Tästä on hyvä jatkaa!

Terveisin Mika Ilvesmäki  

Kategoria(t): Kunnallispolitiikka | Kommentoi

EI kuntaliitosporkkanoille!

Kuntauudistus ei etene, sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus ei etene. Kuntavaaleissa joudutaan äänestämään tilanteessa, jossa kuntien tulevaisuutta koskevat asiat on jätetty sumuverhon taakse. Maan hallitus on ollut kykenemätön tuomaan asiaan liittyviä esityksiä, vaikka esitykset on luvattu tuoda ennen kuntavaaleja. On surullista seurata tällaista demokratian ja kansanvallan halventamista. Muutama sana asiasta muuramelaisesta vinkkelistä katsottuna oheisessa videossa.

Kategoria(t): Kunnallispolitiikka, Kuntaliitos, Kuntatalous, Palvelutuotanto | Kommentoi

Korpilahti ja Säynätsalo Muurameen???

20120917-134850.jpgKuntavaalien alla Suomen hallitus on on jättänyt sekä kuntauudistuksen että sosiaali- ja terveyspalveluuudistukseen tulevaisuuden täysin hämärän peittoon. Äänestäjät eivät tiedä tuleeko kuntien pakkoliitoksia jne. Hallituksen vaikenemiseen ei kannata kansalaisten tyytyä. Järjettömälle suurkuntia tavoittelevalle kuntauudistukselle pitää tulla järkeviä vastaehdotuksia kuntakentältä.

Olen kuntavaalien alla esittänyt näkemykseni siitä, miten Muuramen liitos Jyväskylään veisi Jyväskylän talouden yhä syvempään kriisiin (lue lisää…). Syy ei ole Muuramessa, vaan Jyväskylän tilanteessa. Tätä väitettä ei ole kukaan kumonnut. Kannatan Muuramen nykyistä tilannetta, en halua Muuramea mukaan kuntaliitoksiin. Jos Muurame ei saa olla nykyisellään, silloin järkevin vaihtoehto on Säynätsalon ja Korpilahden liittäminen Muurameen eli osakuntaliitos. Tämä ei ole suuruudenhulluutta eikä jyväskyläläisten kiusaamista..

Säynätsalon ja Korpilahden terveyspalveluiden ongelmista on uutisoitu jo pitkään. Jyväskylän taloudellista tilannetta ei kannata heikentää entisestään Muuramen liitoksella Jyväskylään. Säynätsalon ja Korpilahden liitoksella Muurameen voitaisiin helpottaa Jyväskylän talouskriisiä sekä parannettaisiin säynätsalolaisten ja korpilahtelaisten palveluja. Muuramelaisten palveluja ei heikennettäisi. On hyvä muistaa terveyspalvelujen toimineen hyvin Korpilahti-Muurame -kuntayhtymässä. Kuntauudistuksen tavoite ei voi olla mahdollisimman suuret kunnat. Tavoite täytyy olla hyvät palvelut sekä menestyvät ja hyvinvoivat kunnat. Maan hallitukselle (Kok., Sdp, Vas., Vihr., KD ja Rkp) tärkein tavoite on ilmeisesti mahdollisimman suuri kuntakoko. Tärkeintä hallitukselle ei ole kuntalainen, lapsi, nuori, työikäinen, eläkeläinen, vanhus… Miksi tärkeintä on suuri kuntakoko eikä palvelut?

Kuntakoko ei ole suoraan yhteydessä palvelujen laatuun ja kustannuksiin (lue lisää….). Kehutaan tällä kertaa muitakin pikkukuntia kuin Muuramea. Uuraisten sote-menot asukasta kohti ovat pienemmät kuin Jyväskylän, vaikka Uuraisilla on palvelujen kustannusten kannalta vaativampi väestörakenne. Kuntauudistuksen suurin huijaus on hallituksen keskittyminen pienten kuntien liittämiseen suuriin kaupunkeihin. Päähuomio pitäisi keskittää suuriin kaupunkeihin. Niiden kustannusrakenteisiin puuttumalla ratkaistaan tulevaisuuden palvelujen järjestäminen.

Kuntaliitoksia tarvitaan, jos kunta ei pysty järjestämään kuntalaisilleen riittäviä palveluja. Menestyvien kuntien pakkoliitokset olisivat rahanhaaskausta, pakkoliitoksista olisi vain haittaa. Kuntien on tehtävä yhteistyötä, mutta samalla on säilyttävä terve kuntakilpailu. Ilman kuntien välistä kilpailua Keski-Suomi ja muu Suomi vaipuvat apaattisiin suurkuntaslummeihin, joista puuttuvat uudet innovaatiot.

Neljä vuotta sitten perusteltiin Jyvässeudun kuntaliitoksia alueen kilpailukyvyn parantamisella. Muuramea katsottiin hieman oudoksuen, kun se ei lähtenyt liitoksiin mukaan. Miten on alueen kilpailukyky parantunut?

Keski-Suomen maakunta ei kestä enää yhtään epäonnistunutta kuntaliitosta Jyväskylään. Jos Jyväskylään halutaan liittää lisää kuntia, koko maakunnan tulevaisuus asetetaan kyseenalaiseksi. Mikään kuntaliitos ei pelasta Jyväskylään. Jyväskylän on itse selvittävä ongelmistaan.

Jos maan hallitus päättää kuntavaalien jälkeen kuntien pakkoliitoksista, kannatan Muuramen osalta asian viemistä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Pakkoliitokset olisivat selkeästi ristiriidassa perustuslain kanssa. Hallitus ei onneksi käytä tässä asiassa ylintä valtaa, sen kuntiin kohdistuvasta mielivallasta voi aina tarvitatessa valittaa.

Mika Ilvesmäki
kuntavaaliehdokas
kunnanvaltuuston 2. vpj
Muurame

Kategoria(t): Kuntaliitos, Kuntatalous, Palvelutuotanto, Politiikka | Avainsanat: , , , | Yksi kommentti

Järjetön ja kallis Muurame-Jyväskylä-kuntaliitosfantasia

Kuntavaaleihin on nyt viikko aikaa. Suomen  hallitus yrittää levittää Suomeen yhtä ainoaa totuutta kuntarakenteesta. Ainoa hallituksen sallima totuus on suurkunnat, totuus ilman mitään faktaperusteita. Tilanne on kuin Neuvostoliitossa aikoinaan eli ainoastaan yksi näkemys olisi sallittua. Jos joku on hallituksen ”totuudesta” toista mieltä, asiasta ei kuntaliitosten kannattajat halua keskustella – ei ainakaan jyväässeudulla. Olen sekä sähköisessä mediassa että maakuntalehdessä tuonut esille Muuramen ja Jyväskylän kuntaliitoksen järjettömyyden (täältä lisää). Jyväskyläläiset kuntaliitoksen kannattajat, etunenässä jyväskyläläinen kuntaministeri, ei edes halua keskustella asiasta. Asia ns. vaietaan kuoliaaksi, koska kuntauudistuksesta saisi olla vain yksi totuus. Onhan tietysti äärimmäisen noloa, että kokoomuslaisen kuntaministerin asuinseudulla hallituksen kuntauudistus osoittaa toimimattomuutensa ja järjettömyytensä.

Oheisen videon myötä asiasta hieman liikkuvan kuvan muodossa…

Kategoria(t): Kunnallispolitiikka, Kuntaliitos, Kuntatalous | Yksi kommentti

Vedä kotikuntaan päin – Suosi kotikunnan palveluja ja yrittäjiä

Miten jokainen kuntalainen voi vaikuttaa kotikuntansa itsenäisyyteen? Miten jokainen muuramelainen voi vaikuttaa Muuramen itsenäisyyteen? Suosimalla muuramelaisia yrityksiä varmistat Muuramen itsenäisen tulevaisuuden. Suosimalla muuramelaisia yrityksiä olet osaltasi varmistamassa Muuramelle riittävän verotulopohjan ts. rahaa palvelujen järjestämiseen. Nyt on aika vetää reilusti kotikuntaan päin. Nyt ja tulevaisuudessa kannattaa suosia kotikunnan palveluja ja yrittäjiä.

Muutama viikko sitten tarvitsin auton katsastukseen liittyviä korjaamopalveluja. Siinä tilanteessa tajusin konkreettisesti kotikuntaan päin vetämisen merkityksen. Auton korjauksen pystyin teettämään Muuramessa, korjaus sujui vaivattomasti ja hinta oli kilpailukykyinen. Samalla korjauksesta hyötyi Muuramen kunta työpaikkoina ja verotuloina. Asiassa halusin tehdä tietoisen valinnan monestakin syystä. Kotikunnan etu oli tärkein syy. Eräs syy oli ja on jyväskyläläisen kuntaministeri Virkkusen (kok.) asenne Muuramea kohtaan. Joka mutkassa hän muistaa mainita, että Muurame pitää liittää Jyväskylään. Yhtään järkimaailmasta olevaa perustetta hän ei ole vielä kertaakaan näkemykselleen esittänyt. Koska kuntaministerin asenne Muuramea kohtaan on jäinen, ei minua myöskään kiinnosta kantaa rahojani jyväskyläläisille korjaamoille. Nyt täytyy vetää reilusti ja härskisti kotikuntaan päin. Jyväskyläläisiä yrittäjiä haluan kuitenkin varoittaa ministeri Virkkusen puheista. Ministerin puheet ja haaveet toimimattomista suurkuntaslummeista käyvät yrittäjille kalliiksi. Jyväskyläläisten yrittäjien potentiaaliset asiakkaat vähenevät, kun naapurikunnissa liputetaan voimakkaasti kotikunnan palvelujen ja yrittäjien puolesta. Jyväskylän yrittäjät on laitettu kuntaliitospuheiden maksajiksi.

Tänään on Facebookissa alkanut levitä slogan: Vedä kotikuntaan päin – Suosi kotikunnan palveluja ja yrittäjiä. Kyseessä on kahden muuramelaisen kuntavaaliehdokkaan, minun ja Pauliina Maukonen-Kärkkäisen, idea. Me emme halua omia tätä slogania itsellemme, emmekä edes keskustan kuntavaaliehdokkaille. Haastamme kaikki kuntavaaliehdokkaat levittämään tätä slogania ja toimimaan sen mukaisesti sekä Muuramessa että muualla Suomessa. Haastamme myös kaikki kuntalaiset levittämään tätä slogania ja vetämään rohkeasti kotikuntaan päin, suosimaan kotikunnan palveluja ja yrittäjiä. Varmistetaan omilla teoillamme kotikuntamme itsenäisyys!

Mika Ilvesmäki
kunnanvaltuutettu
kunnanvaltuuston 2. vpj
sit./kesk.
Muurame

Kategoria(t): Kuntatalous, Yrittäjyys | Yksi kommentti

Onko Muuramen uimahallin remonttiin varaa?

Muuramen uimahalli on käyttökaarensa loppupuolella. Uimahallin kohdalla on nyt tehtävä päätöksiä eli onko meillä tulevaisuudessa uimahallia vai ei. Asia on haastava eikä todellakaan yksiselitteinen. Uimahallista ja sen sen remontista on kustannuksia, mutta toisaalta sen kautta tuotetaan hyvinvointia ja esim. turvallisuutta uimataidon muodossa. Uimahallin kohdalla on kolme vaihtoehtoa:
1. Uimahalli suljetaan eli muuramelaisilla ei ole enää käytössään uimahallipalveluja.
2. Tehdään peruskorjaus, kustannusarvio jonkin verran yli kolme miljoonaa euroa.
3. Tehdään peruskorjaus ja laajennus (ns. terapia-allas), kustannusarvio yli viisi miljoonaa euroa.
Uimahallin remonttiin on odotettavissa jonkin verran valtionapua.

Kannatan vaihtoehtoa kaksi eli peruskorjausta. Perusteeni ovat seuraavat:
1. Kunnalla ei ole ylettömästi rahaa ja lisäksi pitäisi investoida mm. kouluihin ja päivähoidon tilajärjestelyihin. Investointisuunnitelma on laadittu siitä näkökulmasta, että kunta ei velkaantuisi lisää eli talous pysyisi terveellä pohjalla. Jos tehdään uimahallin laajennus peruskorjauksen lisäksi, joudutaan ottamaan lisälainaa yli kaksi miljoonaa euroa. Laina ei ole ilmaista ja se pitää myös maksaa takaisin.
2. Uimahallin remontti vaikuttaa kunnan käyttötalouden menoihin. Jos tehdään yli viiden miljoonan remontti ja laajennus, pitää löytyä talousarvioon joka vuosi lisärahaa yli 200 000 euroa. Eli tuon verran laajennus maksaa vuodessa enemmän käyttökuluina, pääomakuluina ja poistoina kuin pelkkä kolmen miljoonan euron peruskorjaus.
3. Jyvässeudulla on useita kylpylöitä ja suuria uimahalleja. Muuramen uimahallin laajennus ei pysty kilpailemaan kylpylöiden ja muiden uimahallien kanssa niin hyvin, että laajennuskulut voitaisiin kattaa kasvavilla uimahallimaksuilla. Joka vuosi jäisi ylimääräistä katettavaa se 200 000 euroa.
4. Toivoisin vastuullisuutta uimahalliasiassa. Kunnan luottamuselimissä rakennamme tällä hetkellä tulevien vuosien investointipakettia. Tehtävä on haasteellinen, mutta siinä onnistutaan. Onnistuminen edellyttää taloudellisten realiteettien myöntämistä eli rahaa ei ole ylettömästi.

Jos joku luottamuselinten jäsen tai kuntavaaliehdokas kannattaa uimahallin laajentamista (5 miljoonan euron investointi), toivoisin hänen kertovan kuntalaisille hieman perusteita näkemykselle. Erityisesti toivon kerrottavan, mistä otetaan rahat.
Nostetaanko uimahallin laajennuksen takia veroprosenttia eli käydään kuntalaisten kukkarolla?
Tingitäänkö koulu- ja päiväkotirakentamisesta eli jätetään investoimatta lakisääteisiin peruspalveluihin?
Ottaako kunta 2 miljoonaa euroa lisävelkaa uimahallin laajennukseen? Miksi ei haluta pitää kunnan taloutta terveenä?
Mistä löytyy yli 200 000 euroa vuodessa kunnan budjettiin kattamaan uimahallin laajennuksen tuomat lisäkulut? Leikataanko jostakin muusta kunnan toiminnasta?

Edellä esitettyihin kysymyksiin ei tarvitse vastata, jos tehdään uimahallin peruskorjaus eikä laajenneta uimahallia. Silloin ei tarvitse nostaa veroprosenttia kattamaan uimahallin laajennuksen kustannuksia eli ei käydä kuntalaisten kukkarolla. Silloin ei tingitä uimahallin takia muista investoinneista. Silloin ei oteta lisävelkaa. Silloin ei leikata muista kunnan palveluista uimahallin laajennuksen tuomien lisäkulujen takia.

Uimahalliasiassa ei kannata ajatella vain ja ainoastaan uimahallia. Kunnan palveluja ja investointitarpeita on ajateltava laaja-alaisesti ja vastuullisesti. Rahaa ei valitettavasti ole ylettömästi. Muuramen kunnalla on kuitenkin riittävästi rahaa viisaasti toteutettuihin investointeihin, laaja-alaisesti kaikkia kuntalaisia palveleviin investointeihin.

Mika Ilvesmäki
kunnanvaltuutettu
kunnanvaltuuston 2. vpj
sit./kesk
Muurame

Kategoria(t): Investoinnit, Kuntatalous | Avainsanat: , , , , | 2 kommenttia

Niittyahon koulu – miksi puolityhjillään – verovarojen haaskausta

Miksi viihtyisää koulua pidetään vajaakäytöllä?  Joitakin vuosia sitten Niittyahon kouluun tehtiin laajennus ja remontti. Rakennusinvestointi ei ollut ilmainen, lisäksi se tehtiin velkarahalla. Niittyahon koulusta on kunnan tilinpäätöksessä edelleen 1,3 miljoonaa euroa poistamatonta omaisuusmassaa. Eli joka vuosi Niittyahon kiinteistö tietyllä osuudella rasittaa kunnan tilinpäätöstä. Lisäksi tulevat kiinteistökulut. Mutta tämä on aivan normaalia. Koululaisille tarvitaan tiloja ja niitä rakennetaan ja niistä on kuluja.

Epänormaalia on kuitenkin Niittyahon koulun tilanne. Koulun oppilasmäärä voitaisiin tuplata, (40-50 oppilasta lisää). Koulu on tilojen suhteen vajaakäytöllä. Koulussa on luokat 1-6 eli se tarjoaa mahdollisuuden koko ala-asteen käymiseen. Koulussa on viihtyisä ilmapiiri ja osaava henkilökunta. Koulun kuitenkin annetaan toimia alikapasiteetilla. Samalla on kuitenkin paineita investoida uusin koulurakennuksiin Muuramen keskustassa. Ja samalla 1-2-luokkien oppilaita kunta kuljettaa esim. Riihiniemestä Leikarin kouluun, matka Niittyahon kouluun olisi yhtä pitkä. Olen kunnan luottamuselimissä aina välillä nostanut esille kysymyksen Niittyahon koulun alikapasiteetistä. Aina on keksitty syitä kyseiselle tilanteelle. En ole saanut kuitenkaan uskottavaa vastausta asialle. Niittyahon koulu voidaan täyttää nopeasti, jos halutaan. Kyse on kokonaissuunnittelusta. Muuramen kunnalla ei ole varaa pitää Niittyahon koulua puolityhjänä ja investoida esim. Mäkelänmäen ala-asteen laajennukseen. Kyseessä olisi verovarojen haaskaus.

Hieman asiaan liittyviä mittasuhteita. Jos Mäkelänmäen koulua laajennetaan, se rasittaa pelkkänä poistona kunnan tilinpäätöstä joka vuosi 83 000 euroa (poistoaika 30 vuotta /  investointi 2,5 milj.). Eli tuon verran on joka vuosi kunnan tilinpäätökseen saatava lisää rahaa poistoihin. Lisäksi tuon summan päälle tulevat kiinteistö- ja pääomakulut sekä lainanlyhennykset. Onko Niittyahon koulua vara pitää puolityhjänä? Muuramella on rankka investointiohjelma tulevina vuosina. Onko varaa puolityhjiin tiloihin?

Mika Ilvesmäki
kunnanvaltuutettu
kunnanvaltuuston 2. vpj
Muurame

Kategoria(t): Investoinnit, Koulutus, Kuntatalous, Palvelutuotanto | Kommentoi