Muuramen itsenäisyys ja elinvoima uhattuina tyhjillä vaalilupauksilla

Jos kuntavaaliehdokkaat lupaavat lisää rahaa jonnekin, vastuullista olisi kertoa, mistä raha otetaan. Jos esim. kouluihin ja varhaiskasvatukseen vaaditaan / luvataan lisää rahaa, otetaanko rahat ikäihmisten palveluista. Lapset ja nuoret ovat tärkeitä, mutta jaettavaa on rajallisesti. Olen odottanut viikkotolkulla vastauksia tähän kysymykseen, turhaan.

Tämä video on ehdotus siitä, miten Muuramessa jaettava riittää tulevaisuudessakin. Se on kestoltaan n. 6 min. Asia on laaja ja monimutkainen, siksi asiaa ei voi ilmaista populistisen lyhyillä sloganeilla. Vastuullinen kuntapäättäminen edellyttää asioihin perehtymistä, koska kuntalainen – lähimmäinen on tärkein.

 

Kategoria(t): Elinvoima, Kunnallispolitiikka, Kuntatalous, palvelut, Palvelutuotanto, Uncategorized | Kommentoi

Seuratoiminnan ihme Muuramessa – Elinvoimaisuutta

Olen viimeisen kuuden-seitsemän vuoden aikana radikaalisti tarkentanut omaa näkemystäni eräässä asiassa. Kauan on puhuttu siitä, miten järjestö- ja seuratoiminta tuottaa hyvinvointia kuntaan. Se oli aiemmin jonkinlainen kaunis korulause, mutta lopullinen sisältö puuttui. Se oli ihanne, johon oli välillä vaikea uskoa. Suunnanmuutos on tapahtunut kohtuullisen lyhyessä ajassa, enää ei ole kysymys teoreettisesta korulauseesta. Muuramessa on nyt saavutettu järjestötoiminnan sektorilla jotain merkittävää.

Omaan ajatteluuni on vaikuttanut erityisesti liikuntaseura Sykkeen toiminnan ja kasvun seuraaminen kohtuullisen läheltä. Toiminta on kasvanut valtavasti ja samalla liikuntapalveluja järjestetään hyvin laajalla sektorilla. Noiden palvelujen järjestäminen ei rasita kuntaa. Tämä koskee myös luonnollisesti monia muita muuramelaisia urheilu- ja liikuntaseuroja. Liikunnan saralla olemme päässeet Muuramessa vaiheeseen, jossa terveyttä ylläpitävä vaikutus ja sairauksien ehkäisy on näkyvää todellisuutta. Seuratoiminta on fyysisen hyvinvoinnin lisäksi myös sosiaalisen ja psyykkisen hyvinvoinnin lisäämistä.

Muuramessa on vilkas järjestötoiminta. Kaikki järjestöt eivät keskity liikuntaan, mutta kaikki järjestöt tuottavat omalla panoksellaan kuntaan hyvinvointia. Siksi on ennaltaehkäisyn näkökulmasta on tärkeää taata muuramelaisten järjestöjen toimintamahdollisuudet. Se on kunnalle edullista ja se luo meille kuntalasille mahdollisuuden osallistua, kehittää itseämme sekä tuntea Muurame entistä vahvemmin kodiksemme. Kysymys on kunnan elinvoimaisuudesta!

Mika Ilvesmäki
kunnanvaltuutettu
kunnanvaltuuston 2. vpj
kuntavaaliehdokas
kesk.
Muurame

Kategoria(t): Elinvoima, Kunnallispolitiikka, Kuntatalous, palvelut, Palvelutuotanto, Yhteisöllisyys | Kommentoi

Kun sairaalta vanhukselta evätään palveluasuminen – oikeudenmukaisuus / tasaveroisuus

Olen ollut yli kaksitoista vuotta kunnanvaltuutettuna, käyn nyt vaaleihin neljättä kertaa. Näiden vaalien alla olen miettinyt sitä, miksi kirjoitan aina vaaliteemani tiettyyn järjestykseen. Joka kerta – myös näissä vaaleissa – ensimmäinen teema on oikeudenmukaisuus, tasaveroinen kohtelu ja päätöksenteon avoimuus. Ts. kyseessä ovat asiat, joille päätöksenteko perustuu. Jokaisen päättäjän ja päättäjäksi haluavan pitää muistutella niitä itselleen. Oma tarpeeni korostaa näitä asioita nousee toisaalta kotikasvatuksesta ja toisaalta omasta elämänhistoriasta. Elämänhistoriani aluetta tältä osalta en ole avannut julkisesti aiemmin, vaikka syytä ehkä olisi ollut. Lähipiirissäni ei ole enää ihmistä, joka oli vielä viime vaalien aikana. Samalla tämä kirjoitus on kiitos siitä, että kotikasvatuksessa annettiin eväät sinnikkyydellä sekä korostettiin oikeudenmukaisuuden merkitystä.

Reilusti yli kymmenen vuotta sitten jouduin mittauttamaan kunnallisen päätöksenteon oikeudenmukaisuutta kahteen kertaan samassa oikeusasteessa. Taustalla oli vanhan ja sairaan ihmisen halu päästä asumaan lähelle omaisiaan. Olen perheeni ainoa lapsi. Isäni oli esittänyt selkeän toiveen päästä asumaan samalle paikkakunnalle kuin minä ja perheeni, jos hän ei enää pysty yksin asumaan kotona. Isäni sairastui tautiin, johon ei ollut parannuskeinoa. Minusta tuli hänen edunvalvojansa ja monta vuotta hänellä meni kotona asuessa. Tietyssä vaiheessa isäni alkoi itse huomata vointinsa ja arkisen selviytymisensä heikkenevän, saman huomasin itsekin. Siinä vaiheessa hän vielä pystyi selkeästi kertomaan, että nyt on aika alkaa järjestelemään asumista pojan perheen lähellä. Sairauden vakavuus huomioiden kyseeseen tulisi hoitokoti tai vastaava.

Lähes kaikki tahot sanoivat minulle, että isäni ei voisi muuttaa minun ja perheeni lähelle silloisen kotikuntalain perusteella. Eli kotikuntalaki ei mahdollistaisi sairaan vanhuksen muuttamista toiselle paikkakunnalle, ts. hänestä ei voisi tulla toisen kunnan asukasta. Aloin tutkimaan kotikuntalakia ja selvittelin asiaan liittyviä ennakkotapauksia. Tällöin huomasin kuntien viranhaltijoiden tulkitsevan kotikuntalakia mielivaltaisesti. Laki määritteli ettei kotikunta vaihdu, jos muuton syynä on sairauden hoito. Isäni kohdalla ei kyseessä ollut sairauden hoito. Sama hoito oli tarjolla kunnassa, jossa hän oli asunut pitkään. Muutossa kyse oli asumisen ja hoivan tarpeesta. Tätä asiaa kuntien viranomaiset eivät halunneet uskoa / kuulla.

Tein järjestelyt, jossa isäni muutti lähelleni yksityiseen hoitokotiin. Koska muutto oli pysyvä, tehtiin muuttoilmoitus maistraattiin. Maistraatin henkikirjoittaja, juristi, teki asiassa perusteellisen selvityksen ja isäni kotikunta muuttui. Perusteena oli silloinen kotikuntalaki. Tämän jälkeen lähestyin kuntaa ja sanoin hakevani isälleni palveluasumispaikkaa, koska hänelle se kyseisen kunnan asukkaana kuuluu. Tätä ei kunnassa haluttu ymmärtää lainkaan. Tilanne eteni niin, että tein asiassa hakemuksen, joka hylättiin. Sen jälkeen valitin asiasta sosiaalilautakuntaan, joka hylkäsi hakemuksen. Tämän jälkeen tein valituksen hallinto-oikeuteen. Siitä alkoi raskas kahden vuoden oikeustaistelu. Onneksi ei tarvinnut fyysisesti mennä paikalle, asia hoidettiin kirjallisten dokumenttien kautta.

Hallinto-oikeuteen valittamisen jälkeen kunta palkkasi juristin hoitamaan asiaa. Muistan aina tunteen, kun avasin juristin vastineen valitukseeni. Ensimmäiset 15 min minulla oli tunne, että olin tehnyt kaiken väärin isäni kohdalla ja isääni kohtaan. Pahinta oli se, että juristin lausunnossa minua syytettiin oikeuksieni ylittämisestä edunvalvojana. Annettiin ymmärtää, että päätös isäni muuttamisesta lähelleni oli minun ratkaisu ja isäni tahdon vastainen. Seuraavat 15 min luettuani tekstiä kiitin mielessäni kuntaa juristin palkkaamisesta. Juristin lausunto antoi minulle lopulta kaikki aseet kuntaa vastaan – auttoi minua suunnattomasti asian voittamisessa. Mm. isäni kahdelta läheiseltä sisarelta pyydettiin lausunto asiassa. Molemmat vakuuttivat isän tahdon olleen päästä asumaan lähelleni, kun hän ei enää pystyisi asumaan omassa kodissaan.

Tämä ensimmäinen oikeusprosessi vei noin vuoden. Päätös oli selvä: Isäni on kotikuntaasiassa ei ole mitään epäselvää. Hän on muuramelainen. Itseasiassa hallinto-oikeus ei edes ottanut tutkittavaksi kunnan pyyntöä kotikuntaoikeudesta. Päätös oli täysin selvä ja yksimielinen. Olin syvästi helpottunut, isäni on muuramelainen ja hänelle kuuluvat samat oikeudet kuin muille muuramelaisille. Helpotus oli täysin ennenaikainen – piina jatkuisi vielä vuoden.

Kunnan viranhaltijataho ei halunnut hyväksyä päätöstä. Enää ei kiistetty kotikuntaoikeutta. Annettiin ymmärtää ettei Muuramella ole vastuuta isäni hoidosta, vastuu olisi edellisellä kotikunnalla tai omaisilla. Jouduin kysymään kenellä muulla muuramelaisella olisi samanlainen tilanne. Asiaan ei haluttu vastata. Samalla jouduin kysymään, mihin suomalaiseen oikeuskäytäntöön tällainen viranomaistulkinta pohjautuu. Eli mistä löytyy sellainen Suomen kansalainen, jonka kotikunta ei vastaa hänen palveluidensa kustantamisesta. Kukaan ei pystynyt vastaamaan tähän kysymykseen. Kysymys on keskeinen, koska perustuslaki vaatii selkeästi kansalaisten ts. kuntalaisten yhdenvertaista kohtelua. Yhdenvertaisuusvaatimus meni kuuroille korville. Sosiaalilautakunta oli samassa linjassa viranhaltijan kanssa eli isälleni (kunnan asukkaalle) ei myönnetty palveluasumispaikkaa. Asiassa jouduttiin pakkotilanteeseen eli ainoa mahdollisuus oli valittaa päätöksestä hallinto-oikeuteen. Oikeusturvan kannalta tämä oli käsittämätöntä. Isäni oikeusturva riippui siitä, jaksanko minä valittaa asiassa – käydä pitkän ja vaativan prosessin.

Taas mentiin hallinto-oikeuteen. Tällä kertaa kunta ei palkannut juristia. Hallinto-oikeuden päätös oli täysin yksioikoinen ja suorastaan tyly. Kunnalla ei ole mitään oikeutta evätä palveluasumispaikkaa kunnan asukkaalta. Lisäksi kunta velvoitettiin takautuvasti maksamaan palveluasumismaksut, jotka oli maksettu yksityisesti. Kun päätös tuli, kukaan ei millään tavoin myöntänyt virhettään tai pahoitellut. En lähtenyt nostamaan asiasta julkista mekkalaa. Minut oli valittu kunnanvaltuutetuksi valitusprosessien aikana ja ajattelin ilmeisesti kunnan mainetta. Tosin asiantuntijatahot kehottivat kantelemaan eduskunnan oikeusasiamiehelle – en jaksanut – olin hyvin uupunut prosessista.

Luotan ettei tällaista enää nykyään tapahdu kotikunnassan eikä minulle ole tapahtuneesta jäänyt mitään katkeruutta. Samalla kuitenkin on koko ajan muistutettava, että ihmisten oikeudenmukainen ja tasaveroinen kohtelu on kaiken päätöksenteon ja viranomaistoiminnan lähtökohta. Perustuslaki vaatii edellyttää näin toimittavan ja kyseessä on luovuttamaton periaate. Suomalaisessa yhteiskunnassa on valitettavasti vallalla trendi, jossa esim. lakiesityksissä perustuslain merkitystä vähätellään. Siksi on korostettava vaatimusta perusoikeuksien toteutumisesta. Pelkkien vaalisloganien huutelu ei johda mihinkään.

 

Kategoria(t): Arvot, palvelut, Tasa-arvo | Kommentoi

Digitalisaatio – kuntalainen keskiöön

Kuntapalvelujen kehittämiseen liittyvissä keskusteluissa otetaan esille aina sopivassa yhteydessä taikasana digitalisaatio. Sana herättää meissä hyvin erilaisia ajatuksia, siksi siihen on helppo vedota taikasanana ilman suurempaa ymmärrystä. Vakuutetaan digitalisaation ratkaisevan myös asioita, joita ei pysty ratkaisemaan.   Itselleni digitalisaatio on erilaisten digitaalisten tekniikoiden hyödyntämistä arkielämän toiminnoissa.

Työuraani on lähes koko ajan kuulunut myös työskentely it- ja viestinteknologian parissa. Ts. niiden soveltaminen organisaation tarpeisiin ja perustehtävään. Vuosien varrella on sekä työssä että luottamustoimissa ymmärtänyt perusidean merkityksen digitalisaation hyödyntämisessä. Palveluita ja tietojärjestelmiä ei luoda niiden itsensä takia, vaan ne luodaan helpottamaan loppukäyttäjän työskentelyä ja arjen sujuvuutta. Liian usein on kohdannut järjestelmän, joka huonon suunnittelun ja puutteellisen testaamisen takia lähinnä vaikeuttaa käyttäjiensä arkea ja lisää kustannuksia. Tällä hetkellä valtakunnan suurin digitalisaatio- ja tietojärjestelmäprojekti liittyy sote-uudistukseen. Asiantuntijat varoittavat liian kireästä aikataulusta jo pelkästään tietojärjestelmien yhteensovittamisessa. Jotain on vuosikymmenien aikana mennyt pieleen, ilmeisesti on ollut liikaa rahaa. Ts. Suomessa on soten piirissä kymmeniä ellei satoja tietojärjestelmiä ja ne eivät automaattisesti keskustele keskenään.

Peruskokemus asian hyödyllisyydestä on tärkeä. Olen käyttänyt sähköistä kalenteria 12 vuotta. Itselleni se on ollut erittäin hyvä ratkaisu, se on parantanut omaa ajankäyttöäni ja samalla lisännyt työorganisaatiossa asioiden sujuvuutta poistanut turhaa työtä. Haluan silti ymmärtää niitä, jotka käyttävät paperikalenteria. Se ei vaan enää ole ollut minun juttuni aikoihin. Itselleni kalenteriin liittyvissä asioissa oivallus hyödyllisyydestä on ollut tärkeintä, ei teknologian käyttäminen. Aivan samalla tavalla olen tyytyväinen, että voin netissä vuosittain kirjata vesimittarin lukeman ja kunta lähettää sen jälkeen tasauslaskun. Toimiva sähköinen palvelu, joka palvelee kuntalaista ja samalla vähentää mekaanista tallennustyötä kunnan päässä. Sähköisiä palveluita ei kannata kehittää, jos ei ole vahvaa oivallusta palvelun hyödyllisyydestä. Viime aikoina oma hyödyllisyyskokemukseni on erityisesti liittynyt yritysten nettisivujen chatti-palveluihin. Siellä on henkilö vastaamassa asiakkaiden kysymyksiin, usein jopa asiakaspalvelija kysyy sivulla avuntarvettani ilman omaa reagointiani. Voisiko kunnan nettisivulla olla tällainen ominaisuus? Kuntalainen voisi tarvittaessa kysyä chatti-palvelussa, mihin hänen pitäisi olla asiassaan yhteydessä. Kunnan neuvontapalvelut ovat auki virka-aikana, voisiko samalla olla palvelu auki myös netissä.

Mika Ilvesmäki
kunnanvaltuutettu
kunnanvaltuuston 2. vpj
kuntavaaliehdokas
kesk.
Muurame

Kategoria(t): digitalisaatio, Elinvoima, Kunnallispolitiikka, Kuntatalous, palvelut, Palvelutuotanto, sote | Kommentoi

Haaste tk-palvelujen säilymiseksi kunnan tuottamana

Haluammeko säilyttää kunnan tuottamat terveyskeskuspalvelut?
Haaste muuramelaisille – kuntalaiset ja kuntavaaliehdokkaat!

Puolueiden ja ehdokkaiden kuntavaaliteemoissa Muuramessa on selkeä yksimielisyys liittyen Muuramen terveyskeskuspalveluihin. Selkeästi toivotaan oman terveyskeskuksen jatkavan ja kunnan tuottavan terveyskeskuspalvelut. Tämä on selkeästi meidän kuntalaisten yhteinen tahtotila.

Nyt ei pelkkä tahtotila ja kauniit puheet riitä. Tämä on yhteinen asia.

Eduskunnassa on kevään aikana käsittelyssä laaja sote-lainsäädäntöpaketti. Soten järjestämislakiehdotus määrittää palveluiden tuottajiksi tulevaisuudessa maakunnan ja valinnanvapauden toteutuessa myös yrityksen tai kolmannen sektorin toimijan. Kunta ei voisi tuottaa tulevaisuudessa terveyskeskuspalveluita eikä muita sote-palveluita. Muuramen näkökulmasta tällaisessa ratkaisussa ei olisi mitään järkeä ja asia ei parantaisi kuntalaisten palveluita. Valinnanvapauden nimissä maakunta, yritys tai yhdistys voisi tuottaa Muuramessa sote-palveluita. Muuramen osaavin toimija eli kunta sysättäisiin sivuun.

Nyt meidän muuramelaisten on jälleen kerran otettava tulevaisuus omiin käsiimme ja pyrittävä vaikuttamaan. Kunnan sote-liikelaitoksen perustaminen oli täysin itsenäinen ja kuntalaisten etua palveleva ratkaisu. Siitä eivät Muuramen ulkopuolella läheskään kaikki tykänneet.

Alla on Keski-Suomen vaalipiirin kansanedustajien sähköpostiosoitteet. Heihin kannattaa nyt olla yhteydessä sähköpostilla (etunimi.sukunimi@eduskunta.fi) ja vaatia lisäystä lakiehdotukseen. Pitää vaatia kunnille oikeutta tuottaa sote-palveluita maakunnan alaisuudessa. Miksi yrityksille ja kolmannelle sektorille halutaan antaa tällainen oikeus, mutta kunnilta se halutaan evätä. Tätä ei voi ymmärtää. Toimivia palveluita ei kannata muuttaa ja sysätä kuntaa sivuun.

Keski-Suomen vaalipiirin kansanedustajat
Touko Aalto
Teuvo Hakkarainen
Petri Honkonen
Susanna Huovinen
Lauri Ihalainen
Anne Kalmari
Toimi Kankaanniemi
Aila Paloniemi
Mauri Pekkarinen
Sinuhe Wallinheimo

Mika Ilvesmäki
kunnanvaltuutettu

kunnanvaltuuston 2. vpj.
kuntavaaliehdokas
kesk.

Kategoria(t): Elinvoima, Kunnallispolitiikka, palvelut, Palvelutuotanto, sote | Kommentoi

Sote-leikkejä ihmisten terveydellä

Vuosien varrella on poltettu miljoonia euroja sote-uudistusten valmisteluun. On syntynyt poliittisia intohimoja toteuttava ja kallis valtiollinen valmistelukulttuuri. Sote-uudistus tarvitaan – kustannus- ja laatuerot eri puolilla maata ovat liian isot. Kaksi vuotta sitten uudistus kaatui perustuslaillisiin ongelmiin. Valmistelu sai farssiin piirteitä, jossa oikeusvaltioperiaate ja vallan kolmijako-oppi lensivät romukoppaan. Huipentuma oli kunnille lähetetty lausuntopyyntö, joka koski asiaan liittyvää eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan tiedotetta, kts. linkki. Huom! Suomessa kunnat eivät anna lausuntoja tiedotteista. Nyt pitkälti sama porukka on valmistelemassa nykyistä sote-uudistusta.

Sote-uudistusta leimaa kiire. Vakava ongelma on perusoikeudet turvaavan perustuslain vähättely. Samalla asioita valmistellaan pitkälle ilman yhtään voimassaolevaa lakia ja osittain sillä perusteella yritetään runnoa lait läpi. Huono lainsäädäntö on lopulta eturyhmien vallankäyttöä, sitä ei voi perustella kiireellä ja uudistustarpeilla.

Jo pitkään on tiedetty tärkeimmän uudistuskohteen olevan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapinta. Se on sekä hoidon että kustannusten kannalta tärkein kuntoon laitettava asia. Sen jälkeen olisi varaa miettiä sosiaalipalvelujen integraatiota terveyspalveluihin. Nyt kuitenkin halutaan tehdä mahdollisimman iso ja sekava systeemi, joka pirstaloi palvelut.

Sote-uudistuksen tavoite on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hillitseminen. Vuoden 2019 alkuun on kuitenkin liian lyhyt aika. Ongelmaksi muodostuu nyt valinnanvapaus. Pahimmassa tapauksessa sote-palvelut ovat kaaoksessa vuoden 2019 alussa, vrt. Kelan toimeentulotukisotku. Valinnanvapauden käyttöönottoa tulisi lykätä, valinnanvapaus ei ratkaise sote-palvelujen ongelmia.

Valinnanvapauslainsäädäntö on esimerkki ihmisten hyvinvoinnin politisoitumisesta. Yksi hallituspuolue haluaa valinnanvapauden ja toinen maakuntahallinnon. Sote-uudistusta ei tehdä palvelukeskeisesti vaan rakennekeskeisesti höystettynä poliittisilla tavoitteilla. Hallitus pelkää kevään 2019 eduskuntavaaleja ja vallanvaihtumista. Maksajana on kansalaisten hyvinvointi. Sote-uudistus ei voi olla poliittista peliä kansallisten terveydellä. Puolueilla pitää olla moraalia tehdä tästä asiasta pitkän aikavälin projekti, joka viedään yhdessä maaliin. Sote-uudistus on palautettava kaikkien puolueiden parlamentaariseen valmisteluun.

Lakiehdotuksissa on outoa kuntien ajaminen pois tuottamasta sote-palveluja. Tilalle tulee maakunta, yksityinen yritys ja kolmannen sektorin järjestö. Käsiteltävä lainsäädäntö tarvitsee lisäyksen kunnan mahdollisuudesta jäädä maakunnan alaisuuteen tuottamaan palveluja. Eli maakunta olisi järjestävä taho – kunta tuottajataho. Tällä säästetään tulevan uudistuksen kustannuksia. Monissa kunnissa palvelut toimivat laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Joidenkin kuntien sote-palvelut sen sijaan kannattaa siirtää maakunnan tuotettaviksi.

Vuoden 2017 alusta Muurame siirsi sote-palvelunsa liikelaitokseen, koska palveluita ei saanut yhtiöittää. Oikeuskäytäntö Suomessa on ollut se, että sote-palveluissa käytetään julkista valtaa. Perustuslain näkökulmasta vallankäyttöä ei ole voinut siirtää yrityksille. Nyt kuitenkin sote- ja valinnanvapauslainsäädäntöesityksessä on menty aivan toiseen suuntaan. Maakunnalliset sote-palvelut pitää yhtiöittää. Samalla maakunnallinen sote-yhtiö ja sote-palveluita tuottavat yhtiöt käyttäisivät julkista valtaa. Tämä ei viime vuonna onnistunut perustuslaillisista syistä. Kuka on onnistunut lobbaamaan näin hyvin?

Ja lopuksi. Tarvitaanko uutta sote-lainsäädäntöä / uudistusta tässä mittakaavassa. Muurame teki oman sote-integraation. Muualla Suomessa on tehty ja tehdään koko ajan vastaavia asioita sekä kunta että maakuntakohtaisesti ilman lainsäädäntömuutoksia. Eli mitä näillä uudistuksilla oikein ajetaan ja kenen etua ne palvelevat?

Mika Ilvesmäki
kunnanvaltuutettu

kunnanvaltuuston 2. vpj.
kesk.

Kategoria(t): Arvot, Elinvoima, Kunnallispolitiikka, Kuntatalous, Palvelutuotanto, Politiikka, sote | Kommentoi

Saavatko apua sitä eniten tarvitsevat?

Kaaduin laskettelurinteessä helmikuun alussa ja mursin olkaluuni. Elämänrytmi muuttui hetkessä – moni suunnitelma meni uusiksi. Työssä oli kohtuullisen hektinen vaihe, sen keskeytti lähes kuuden viikon sairausloma. Oma toipumiseni on edennyt hyvin, kättä kuntoutetaan kohti normaalitilaa. Eniten tämä vaatii kuntoutettavalta malttia, asiat voisi olla paljon pahemminkin.

Tapaturmani hoito on tapahtunut julkisella sektorilla. Olisin voinut työnantajan vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen perusteella valita myös jonkun muun hoitavan tahon. Palvelu Muuramen terveyskeskuksessa on ollut aivan erinomaista. Kolme kertaa olen käynyt kontrollissa: röntgen + omalääkäri. Kaikilla kerroilla on aikaa kulunut n. 30 min minuuttia ja palvelu on ollut sekä laadukasta että kiireetöntä. Tällä hetkellä nautin fysioterapian palveluista. Olen Muuramelaisena erittäin onnellinen veronmaksaja. Kuntapäättäjänä lisäksi tiedän terveyskeskuksen toimivan kustannustehokkaasti. Olen kertonut heille tästä myönteisestä kokemuksestani. Palautteen antaminen on tärkeää! Tärkeää on myös kertoa Muuramen tk:hon, jos homma ei jostain syystä toimi.

Yllättävä olkapäävamma on pistänyt miehen ns. pienelle paikalle. Miten tärkeää onkaan palvelujen saatavuus, kun niitä tarvitaan. Oma tilanteeni ei lopulta ollut vakava, käsi vähitellen kuntoutuu. Miten on niiden laita, jotka tarvitsevat eniten sote-palveluja. Onko palveluja saatavilla? Ihmisyyteen kuuluu huolehtiminen niistä, jotka tarvitsevat eniten apua. Muuramessa palvelujen tilanne on monin tavoin hyvä, aina luonnollisesti löytyy kehitettävää. Huolissani olen valtakunnallisesta tilanteessa ja sote-uudistuksesta. Sote-uudistuksen tärkeimmät tavoitteet terveyserojen kaventamisesta sekä palvelujen saatavuudesta ovat unohtuneet. Valitettavasti nyt ei edetä asiakaskeskeisesti, uudistus on saanut leimallisesti poliittisia piirteitä. Sote-uudistus nytkähti eteenpäinpäin, kun yhdelle puolueelle luvattiin maakuntahallinto ja toiselle puolueelle palvelujen valinnanvapaus. Tämä on valitettavasti kallista leikkiä ihmisten hyvinvoinnilla, ihmisten terveydellä. Päätöksiä ei näytä enää ohjaavan kansalaisten hyvinvointi, vaan niitä ohjaavat poliittiset intohimot. Muuramelaisena päättäjänä lupaan tehdä kaikkeni muuramelaisten palvelujen eteen. Se vaatii myös uskallusta nousta vastustamaan valtakunnallisia toiveita. Näin tapahtui jo rakentaessamme Muurameen omaa sote-liikelaitosta. Sain alusta asti olla mukana mm. kotiuttamassa terveyskeskuspalveluitamme Jyväskylän hoteista itse hoidettaviksi. Muuramessa on totuttu olemaan luovia ja rohkeita!

Mika Ilvesmäki
kunnanvaltuutettu
kunnanvaltuuston 2. vpj.
kuntavaaliehdokas
Muurame

 

Kategoria(t): Arvot, Kunnallispolitiikka, Palvelutuotanto | Kommentoi

Mitä Muuramelainen voi tehdä Muuramen hyväksi?

Haaste meille kaikille muuramelaisille!
Kuntavaalien alla käydään vilkasta keskustelua kunnan tulevaisuudesta, ehdokkaiden puheenvuorot ovat tärkeitä. Mutta tärkeintä ja oleellisinta on se, miten me kuntalaisina voimme varmistaa yhteistä hyvinvointiamme tänään, huomenna ja myös kuntavaalien jälkeen. Tähän tarjotaan meille kaikille mahdollisuus.

Taustaa:
Muuramen kunnan vuoden 2017 talousarviossa hyödynnetään kuntalaisia tukevan taloussuunnittelun välineitä. Talousarvio on melkein miljoona euroa alijäämäinen, alijäämä katetaan edellisten vuosien ylijäämällä. Valtiovalta on kiristänyt monia kansalaisten etuuksia ts. käteen jäävää rahaa on vähemmän. Kiky-sopimuksen kokonaispakettiin liittyy tuloveron alennus. Muuramen kunta ei lähtenyt kiristämään kuntalaisten taloutta eli nostamaan veroprosenttiaan. Kuntalaisille haluttiin antaa Kikyn myötä tuleva veronalennus kokonaisuudessaan käyttöön ts. enemmän rahaa elämiseen.

Ja nyt se haaste:
Tehdään ostoksemme Muuramessa sekä käytetään muuramelaisia palveluja. Tällöin tuemme työllisyyttä ja samalla verotulojen kertymistä Muuramen kunnalle. Ts. tuemme omaa ja yhteistä hyvinvointiamme. Jos ei ole pakko, älkäämme antako eurojen virrata Muuramen ulkopuolelle – se on yhteisestä hyvinvoinnista pois. Kun saamme Muuramessa hyvää palvelua, kertokaamme siitä esim. somessa. Tällä tavoin tiedämme entistä paremmin, mitä kaikkea Muuramesta löytyy.

Mika Ilvesmäki
kunnanvaltuutettu
kunnavaltuuston 2. vpj
kesk.
Muurame

 

Kategoria(t): Elinvoima, Kunnallispolitiikka, Kuntatalous, Yrittäjyys | Kommentoi

Muurame pysäytti koulujen ja päiväkotien leikkaukset

Kuntavaalien alla on noussut keskusteluun mm. kouluihin ja päiväkoteihin liittyvät asiat. Samalla on luonnollisesti kysytty, ovatko nykyiset valtuutetut sekä kuntavaaliehdokkaat tietoisia siitä, miten kouluissa ja päiväkodeissa menee. Tässä eräs puheenvuoro kuntapäättäjältä ja kuntavaaliehdokkalta.

Mika Ilvesmäki
kunnanvaltuutettu
kunnanvaltuuston 2. vpj
kesk.

Kategoria(t): Arvot, Elinvoima, Koulutus, Kunnallispolitiikka, Kuntatalous, Päivähoito, Tasa-arvo, Yrittäjyys | Avainsanat: , , , , , | Kommentoi

Kunnan lahja kuntalaisille – enemmän rahaa käyttöön

Muuramea usein kutsutaan Keski-Suomen Kauniaiseksi. Tällöin ajatellaan Muuramen olevan rikas ja vailla taloushuolia. Käsitys on valitettavasti väärä. Muuramessa on Keski-Suomen parhaat veronmaksajat ja kunnan talous niin tasapainossa kuin se voi olla. Kustannuskehitys on pyritty pitämään mahdollisimman maltillisena ja samalla hankkimaan lisää veronmaksajia. Syksyllä 2008 alkanut talouden taantuma toi mukanaan ajanjakson, jolloin kuntatalous on ollut erittäin haasteellista – myös Muuramessa. Nyt kansantalous näyttäsi vähitellen elpyvän, muutos verotuloissa näkyy kuitenkin vasta viiveellä. Valtionosuuksia Muurame saa vähän, kunnan tuloista suurin osa verotuloja. Meillä Muuramessa on palveluita tarvitseva väestörakenne, paljon lapsia sekä yli 65-vuotiaat nopeasti kasvavana ja ainoa selkeästi kasvavana ikäryhmänä. Kunnan perustehtävä on tarjota niitä palveluita.

Vuoden 2017 talousarvion tekeminen oli erittäin haastavaa. Verotulojen kehitys ei ollut normaalilla tavalla noususuuntauinen. Osittain tätä selittää väestön eläköityminen, joka vähentää verotuloja. Talousarviossa jouduttiin tekemään säästöjä, ne eivät ole koskaan mukavia. Vaihtoehto olisi ollut kunnan talouden ajaminen syöksykierteeseen ja tuo kierre olisi nopeasti johtanut Muuramen Jyväskylän syliin. Päätimme kuitenkin toimia niin inhimillisesti kuin vain voidaan ja pysäytimme säästöt tiettyyn kohtaan. Kunnan vuoden 2017 talousarvio on lähes 1 milj. euroa alijäämäinen. Nyt käytetään aiempina vuosina syntynyttä ylijäämää alijäämän kattamiseen ja ylijäämää jaa vielä riittävästi tuleville vuosille. Jos talousarviossa olisi pyritty nollatulokseen, palveluista säästäminen olisi tehnyt todella kipeää. Vuoden 2018 tilanne näyttää ennusteiden mukaan jo paremmalta.

Miten edellä mainittu toiminta on lahjaa kuntalasille? Miten se antaa kuntalaisille rahaa? Työmarkkinajärjestöt ovat sopineet kiky-paketista. Siihen sisältyy valtiovallan taholta veronalennus eli rahaa jää kansalasille – kuntalaisille enemmän käteen. Tässä tilanteessa Muuramen kunnan ei kannattanut korottaa kunnallisveroa eli ottaa kuntalasilta veronalennuksessa saatuja rahoja ja niillä paikata miljoonan euron alijäämää talousarviossa. Nyt muuramelaisilla on enemmän rahaa käytössään kunnan järkevän ja osaavan taloussuunnittelun takia. Kuntatalous on monimutkainen asia, mutta päättäjillä pitää olla silläkin saralla kykyä tehdä kuntalaisten hyvinvointia tukevia päätöksiä. Toivottavasti veronalennuksessa saadut rahat ohjautuvat Muuramessa tehtyihin ostoksiin ja palveluihin. Ts. silloin rahat viime kädessä kartuttavat kunnan verotuloja eli ovat meille kaikille hyödyksi.

Mika Ilvesmäki
kunnanvaltuutettu
kunnanvaltuuston 2. vpj.
Muurame

Kategoria(t): Arvot, Kuntatalous, Verotus | Avainsanat: , , , | Kommentoi

Demokratian alennusmyynti – lausuntopyyntö sote-tiedotteesta

Olen yli kymmenen vuotta ollut kuntapäättäjänä ja tämä päivä jää mieleen pysyvästi. Minään muuna päivänä noina vuosina ei suomalaista demokratiaa ole kuntiin päin halvennettu niin kuin tänään. Muuramen kuntaa pyydettiin antamaan lausunto oheisesta tiedotteesta seuraavin saatesanoin:
___________________________________________________________
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on oheisella tiedotteellaan julkistanut sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin (HE 324/2014) ehdottamansa säädösmuutokset, jotka parhaillaan ovat perustuslakivaliokunnan käsiteltävänä. Kunnat voivat halutessaan toimittaa sosiaali- ja terveysvaliokunnalle kirjallisen kannanottonsa ehdotetuista muutoksista keskiviikkoon 4.3. mennessä, osoitteeseen stv@eduskunta.fi.

Muutosehdotusten pohjalta lasketut valtiovarainministeriön kuntakohtaiset arviolaskelmat valtionosuusuudistuksen, valtionosuusleikkausten ja sote-uudistuksen yhteisvaikutuksista kuntien talouteen on julkaistu VM:n sivuilla.

Eila Mäkipää
valiokuntaneuvos
sosiaali- ja terveysvaliokunta
Eduskunta
____________________________________________________________

En olisi ikinä uskonut tällaista tapahtuvan Suomessa. Maan hallitusta on syytetty neljä vuotta kuntiin kohdistuvasta ylimielisyydestä, nyt tuossa ylimielisyydessä on mukana myös oppositio – sotesta menossa parlamentaarinen valmistelu.

  1. Suomessa on voimassa vallan kolmijako-oppi. Ministeriöt valmistelevat ja esittelevät lait eduskunnalle. Eduskunta hyväksyy tai hylkää lait. Riippumaton tuomioistuinlaitos käyttää tuomiovaltaa. Nyt eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on ottanut lainvalmistelijan ja päättäjän roolin. Siihen se ei ole pätevä ja näin ei läpinäkyvässä demokratiassa toimita. Mitä virkaa on enää ministeriöillä. Normaalissa ja huolellisessa lainvalmistelussa ministeriö pyytää lausunnot eri tahoilta lakiluonnoksesta.
  1. Lausuntopyyntö tuli tänään aamupäivällä eli 2.3. Lausuntopyyntö pitää toimittaa keskiviikkoon 4.3. mennessä. Lausuntoaikaa ei ole käytännössä yhtään. Normaalisti lausuntoaikaa on reilusti yli kuukausi – usein pidempäänkin. Kunnissa kunnanhallitukset antavat lausuntoja tällaisista asioista. Jos pyyntö tulee yllättäen ja jotain halutaan lausua, pitää kunnanhallitus kutsua kokoon kiireesti. Silti tuo aika ei riitä tässä tapauksessa. Muuramen kunnanhallituksella oli onneksi tänään kokous ja se antoi lausunnon ettei tällaisesta voi mitään lausuntoa antaa.
  1. Valiokunta on lähettänyt lausuntopyynnön, jotta sitä ei voida syyttää siitä, että kuntia ei ole kuultu. Kyseessä on kuitenkin näennäiskuuleminen. Lain läpimeno päätetään viimeistään 14.3. Kuntien lausuntoja ei ehdittäisi hyödyntää näin lyhyessä ajassa, jos kunnat edes jotain ehtisivät lausua. Suomalaisessa demokratiassa luodaan kaikille lausunnonantajille samanlaiset mahdollisuudet antaa lausunto eli riittävän pitkä aika. Samalla ei puhuta siitä, että voitte halutessanne antaa lausunnon, kunnilta aina pyydetään lausunto.
  1. Suomalaisessa demokratiassa on tähän asti aina annettu lausunto lakiesityksistä tällaisissa tilanteissa. Nyt pyydetään antamaan lausunto tiedotteesta, joka kuvailee lakiin liittyviä muutoksia. Tämä on ennenkuulumatonta ja samalla loukkaus demokratiaa kohtaan. Lakipykälien tarkkaa sisältöä ei tiedetä, mutta niistä kuitenkin pitäisi kuntien antaa lausunto, jotta kuntien näkökulma tulisi esille. Asiaa peitellään, salaillaan ja perusteellaan kiireellä. Sanat eivät riitä kuvaamaan tätä pyöristyttävyyttä. Suomalainen demokratia on syvässä kriisissä, jos tällainen on hyvää lainvalmistelua ja hallintoa.

Sote-järjestämislaki liittyy Suomen historian suurimpaan ja taloudellisesti merkittävämpään muutokseen. Näin suurta muutosta ei voi tehdä huonolla valmistelulla. Laki pitää palauttaa ministeriöön kokonaan uuteen valmisteluun. Lain rahoitusperiaate on täysin pielessä suosiessaan asiansa huonosti hoitaneita kuntia ja kurittaessaan hyvin asiansa hoitaneita kuntia. Tähän kun vielä lisätään viime päivinä ilmennyt epädemokraattinen yritys viedä laki läpi on johtopäätös selvä: Tällä lailla ei ole onnistumismahdollisuutta.

Mika Ilvesmäki
kunnanvaltuutettu
kunnanvaltuuston 2. vpj.
Muurame

Kategoria(t): Arvot, Kunnallispolitiikka, Kuntatalous, Palvelutuotanto, Politiikka, sote | Avainsanat: , , | Yksi kommentti

Hallintomalli edellä – palvelut unohtaen?

20120917-134850.jpgSote-järjestämislaki kaatui viime viikolla eduskunnassa ristiriitoihin perustuslain kanssa. Lakia yritetään nyt kiireellä korjata ja viedä se läpi tämän eduskunnan aikana. Lainvalmisteluprosessia on leimannut kiire ja monet ongelmakohdat. Suomalaisen yhteiskuntajärjestelmän ja demokratian kannalta huolestuttavinta on ollut perustuslain vähättely, samoin tapahtui kuntien pakkoliitoksia yritettäessä. Perustuslaki ohjaa muuta suomalaista lainsäädäntöä ja sitä ei voi ohittaa.

Sote-järjestämislain kohdalla pitäisi peli viheltää kerralla poikki. Laki pitää valmistella huolella, jotta kaikille suomalaisille voidaan taata laadukkaat ja kustannustehokkaat sote-palvelut. Lakiin liittyvä rahoitusjärjestely osoitti jo ajat sitten lainvalmistelun olevan täysin hakoteillä. Hyvin asiansa hoitaneilta kunnilta pumpattaisiin lisää ja huonosti asiansa hoitaneille syydettäisiin lisää rahaa. Itäisellä sote-alueella olisi tehty kuntien välillä reilusti yli 63 miljoonan euron tulonsiirto. Jyvässeudulta olisi viety 17,6 euroa tulonsiirtona muille kunnille (Muurame, Jyväskylä, Petäjävesi, Uurainen). Savonlinnan olisi pitänyt saada 17,1 miljoona euroa tasausta eli Jyvässeutu esim. tasaisi Savonlinnan sote-menoja tällaisella summalla. Samanaikaisesti voidaan samalta sote-alueelta löytää Savonlinnalle verrokkikunnaksi Leppävirta, jonka soten vaativuus on korkeampi ts. lain määrittelemä ikärakenne ja sairastavuus. Leppävirran sote-menot ovat kuiten yli 500 €/asukas/v. pienemmät kuin Savonlinnan. Leppävirran kustannustasolla laskettuna Savonlinnan säästöpotentiaali on yli 19 miljoonaa. Tällaisia vastaavia kauhukertomuksia löytyy runsaasti lisää, kun tarkastelee kunnille ajateltuja maksuosuuksia. Jos Itäinen sote-alue olisi totetunut, Leppävirta olisi joutunut maksamaan sote-menoja lisää 275 €/henk. ja Savonlinna olisi saanut 400 €/henk. Itäiseltä sote-alueelta löytyy helposti yli 100 milj. euron säästöpotentiaali, kun hieman viitsitään verrata kuntien sote-menoja. Maan hallitus ja oppositio ajattelivat, että euroakaan ei tarvitse säästää. Täysin järjetöntä. Tällaista lakiesitystä ei kannata enää millään tavoin, edes muuteltuna, yrittää pitää hengissä. Puolueet ovat erityisesti viimeiset neljä vuotta toitottaneet, että valtio ylivelkaantuu ja pitää säästää. Tässä on lopputulos.

Parlamentaarisena yhteistyönä tehty sote-lakiesitys on kuitenkin tehnyt yhden hyvän palveluksen asian eteenpäinviemiseksi. Lain rahoitukseen liittyviä kuntien laskennallisia menoja verrattaessa kuntien todellisiin menoihin pystytään helposti löytämään kunnat, joilla on vakavia kustannusongelmia sosiaali- ja terveyspalveluissa. Samalla löytyy kuntia, jotka ovat hoitaneet asiansa hyvin. Nyt pitäisi vain selvittää nuo hyvät, toimivat ja kustannustehokkaat vaihtoehdot. Samalla on mietittävä, miten niitä voi mallintaa.

Veronmaksajien rahojen tuhlaamista on juuri tehtyjen selvitysten unohtaminen. Maan hallitus haaveili kuntien pakkoliitoksista ja siihen liittyen tehtiin koko maassa kalliit kuntajakoselvitykset. Miksi nuo selvitykset on unohdettu? Esim. Jyvässeudun kuntajakoselvitys kertoo selkeästi, että eräillä alueen kunnilla on sote-puolella kustannusongelmia. Alle vuoden päästä kuitenkin tulee lakiesitys, jossa nuo kustannusongelmaiset kunnat olisivat saamassa lisää rahaa.

Kotipitäjäni Muuramea on yritetty kurittaa viime vuosina oikein kunnolla. Ensin oli uhka pakkoliitoksista ja nyt yritettiin laittaa maksamaan toisten sote-kuluja (3,5 milj.). Lausuntoa on annettu lausunnon perään. Miksi toimiva kunta pitää yrittää joko tuhota tai saada toimimattomaksi valtiovallan järjettömällä poukkoilulla? Muuramen ikärakenne on haastavampi kuin esim. Vantaan ja Espoon. Silti Muuramen sote-menot asukasta kohti ovat selkeästi pienemmät kuin Vantaan ja Espoon. Jos Espoon ja Vantaan sote-menot olisivat Muuramen tasolla, vuodessa säästyisi 194 miljoonaa euroa johonkin muuhun. Tästä huolimatta Vantaa ja Espoo olisivat olleet uudessa järjestelmässä maksajan roolissa.

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdistäminen yhdeksi, läpinäkyväksi ja toimivaksi palveluketjuksi olisi nyt kaikista tärkein tavoite ja haaste. Kyseisellä alueella ovat suurimmat kustannusongelmat ja –haasteet. Sosiaalisektorin yhdistäminen tähän alueeseen voi tapahtua tarvittaessa myöhemmin, mutta nyt olisi saatava yksi asia kerrallaan kuntoon. Hallintomalli ei ratkaise palvelujen saatavuutta ja kustannustehokkuutta, se on vain väline. Kuntatalouden kokonaisuus pitää hahmottaa kokonaisuudessaan ja levoton poukkoilu poliittisten intohimojen mukaan pitää lopettaa.

Mika Ilvesmäki
kunnanvaltuutettu
kunnanvaltuuston 2. vpj.
Muurame
KESK

Kategoria(t): Kuntatalous, palvelut, Palvelutuotanto, sote | Kommentoi

Kuntien sote-katastrofi – kuntalainen maksaa

mopoetusivu1001502Kuntakentällä on tiettyjä asioita, jotka olisi pitänyt tehdä jo ajat sitten kuntoon. Maan nykyinen hallitus on säntäillyt asiasta toiseen. Ensin piti tehdä suurkuntia ja pakkoliitoksia ilman mitään järjellistä perustetta. Jotain puhuttiin kansantalouden tasapainottamisesta, mutta ei pystytty osoittamaan, miten kuntauudistus siihen liittyy. Pakkoliitosten kariuduttua alkoi sote-mylläkkä, johon myös oppositio saatiin mukaan. Eduskunnassa käsiteltävänä oleva sote-laki uhkaa saattaa kuntatalouden konkurssiin. Ensin on vuosi kausia puhuttu säästöistä ja kustannustehokkuuden hakemisesta. Sitten annetaan sote-lakiesitys, joka ei hae säästöjä ja joka suosii tuhlareita.

Muuramelaisena kuntapäättäjänä asiaa on hyvä lähestyä kerrankin jonkun toisen kunnan kuin Muuramen kautta. Juuka, Kinnula, Nurmes, Sonkajärvi, Juankoski, Pieksämäki, Pihtipudas, Kitee ja Lieksa ovat kuntia, joista ei ensimmäisenä tule mieleen kuntien suuri taloudellinen vauraus. Hallituksen sote-lakiesitys kohtelee kuitenkin Nurmesta kuin se kuuluisi kuntien kultapossukerhoon. Kaikki nuo kunnat kuuluvat suunnitellulle itäiselle sote-alueelle. Jos hallituksen suunnitelmat toteutuvat, ainoastaan Nurmes joutuu kaivamaan kuvetta uudistuksen myötä. Summa ei ole pieni, 303 €/as. Sen sijaan noiden muiden kuntien sote-kustannukset alenevat, Nurmeksen ja Muuramen tapaiset asiansa hyvin hoitaneet kunnat maksavat noiden ja useiden muiden kuntien sote-maksujen alenemisen. Esim. Kinnulan saisi 400 € / as. Itäisellä sote-alueella tapahtuisi 63 miljoonan tulonsiirto kunnilta toiselle.

Miksi tuo Nurmes on nyt niin oleellinen? Siksi että Nurmeksella on kaikista vaativin sote-rakenne. Nurmes hoitaa noista muutamasta kunnasta kaikista kustannustehokkaimmin sotensa. Hallituksen lakiesityksessä painotus on ikärakenteella ja sairastavuudella. Nurmeksella on vaativin ikärakenne ja korkein sairastavuuskerroin em. kunnista. Silti se on ainoa kunta, joka joutuisi maksamaan lisää sote-uudistuksen myötä. Lakiesitykseen on piilotettu pommi eli laskentamallissa huomioidaan kuntien vuosien 2011-2013 sote-nettomenot. Eli jos kunta on hoitanut asiansa kustannustehokkaasti, saa se kärsiä ja maksaa. Jos kunta on ollut tehoton tuhlari, muut kunnat maksavat tuhlarin menot tulevaisuudessa.

Lakiesitys on ajamassa kuntatalouden täyteen kaaokseen. Kaiken syynä on taas kerran huono ja kiireinen lainvalmistelu ja täysi epäloogisuus. Ensin on käsketty neljä vuotta etsiä säästöjä ja nyt suositaan tuhlaavaisuutta. Tässä touhussa ei ole enää mitään tolkkua. Tällä tavalla ei voida taata hyviä ja laadukkaita palveluita kuntalaisille.

Sote-uudistus voidaan tehdä myös järkevästi ja taloudellisesti ja ilman, että palvelut heikkenevät. Esim. itäisellä sote-alueelta löytyy helposti yli 60 miljoonan euron säästöt, jos vähänkin halutaan ja perehdytään kuntien sote-menoihin. Se on sitten jo toisen kirjoituksen paikka, miten säästöt löytyvät.

Muuramen kunta lähti sotessa omille teilleen tekemällä päätöksen kunnan sote-palvelujen yhtiöittämisestä. Päätöksen taustalla on tässä kirjoituksessa esille tuotu valtiovallan järjettömyys, jonka takia Muuramen rahat eivät riittäisi tulevaisuudessa. . Kuntalaisille pitää pystyä takaamaan laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut. Enemmän on kuunneltava kuntalaisia kuin tuuliviirinä tempoilevia ministereitä.

Mika Ilvesmäki
kunnanvaltuutettu
kunnanvaltuuston 2 vpj.
Kesk
Muurame

Kategoria(t): Kunnallispolitiikka, Kuntatalous, Palvelutuotanto, sote | Avainsanat: , , , | Kommentoi