Uusia – vanhoja haasteita vuodelle 2019

Uuden vuoden alussa on tapana tehdä lupauksia. Oma lupaukseni vuodelle 2019 on kirjoittaa blogia – olla sillä saralla ahkera – viestiä paremmin. Hävettää laiskuus kyseisen asian tiimoilta, on tehtävä siis parannusta.

Vuonna 2018 saatiin Muuramessa paljon aikaan ja sama meno jatkuu vuonna 2019. Kuluvana vuonna teemme linjauksia palveluverkkoon varhaiskasvatuksen ja koulujen osalta. Riihivuoren masterplan saatiin valmiiksi joulukuussa 2018, nyt on aika viedä sitä eteenpäin. Sillanniitym kaava saatiin syksyllä hyväksyttyä – toivottavasti ysitien laitaan päästään rakentamaan kuluvana vuonna – kyseessä on Muuramen elinvoiman kannalta keskeisin hanke. Alkuvuodesta pitäisi tulla päätös sotesta, olemme varautuneet kaikkiin vaihtoehtoihin – kuntalaisten palvelut taataan. Puuhaa siis riittää, runsaasti toivon yhteydenottoja kuntalaisilta.

Keväällä on eduskuntavaalit, en ole ehdokkaana – pyydetty on. Omat aikataulut eivät mahdollista nyt ehdokuutta, mutta jotain muuta mahdollistui. Joonas Könttä pyysi vaalipäälliköksi, tarjous (raha ei liiku) oli niin hyvä ettei voinut kieltäytyä. Uskon vahvasti Joonaksen läpimenoon ja sitä tässä lähdetään hakemaan.

Näillä ajatuksilla Hyvää Vuotta 2019!

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

Pyörätie Muuramesta Kinkomaalle?

Pyörätien rakentaminen Muuramesta Kinkomaalle on nossut esiin useilla foorumeilla. Asia on kannatettava, hankkeen toteuttaminen ei ihan yksinkertainen.

 

Kategoria(t): Elinvoima, Kunnallispolitiikka, Kuntatalous, Ympäristö | Kommentoi

Ekologisempi – ympäristöystävällisempi Muurame

Kuntavaalien alla on saanut keskustella hyvin monenlaisista teemoista. Eräs esille noussut kysymys on, miten Muurame voisi toimia kuntana entistä ekologisemmin – miten ympäristöystävällisyys olisi enemmän kuin pelkkiä sanoja. Muuramen kaunis luonto on itselleni merkittävä arjen voimavara. Kesällä liikun erityisen paljon vesillä – talvella jäällä ja metsissä. Tulevaisuudessa kaikki energiasäännöstöt tulevat kiristymään ilmastonmuutoksen takia – hyvä niin. Me olemme vastuussa jälkipolville.
Miten minä voisin kuntapäättäjänä edesauttaa yhä ekologisemman  – ympäristöystävällisemmän Muuramen syntyä. Tässä muutamia ajatuksia.

1. Asenneilmapiirin pitää olla sellainen, että tämä on meidän yhteinen juttumme. Ympäristönsuojelua ei voi ulkoistaa viranomaisille, se on kaikkien muuramelaisten vastuulla.
2. Pyritään viemään arkeen toimivia ratkaisuja, jotka tekevät elintavastamme ekologisemman.
3. Lähiruoka kunnan ruokapalveluissa ykkössijalle. Ruoan kuljetukseen ei käytetä turhia resursseja ja samalla tiedetään, mistä ruoka tulee.
4. Kunnan kiinteistöjen energiatehokkuus. Kyseessä on sekä teko ympäristön puolesta että rahansäästö.
5. Panostetaan kierrätykseen entistä enemmän. Muovien kierrätyspistettä ei ole tällä hetkellä Muuramessa, se on saatava tänne. Omassa kotitaloudessa on jätteen määrässä selkeästi tapahtunut muutos, kun muovi on voitu viedä kierrätykseen.
6. Kaavoituksessa jatketaan hyvää linjaa eli liikkuvuus perustuu muuhunkin kuin yksityisautoiluun. Keskustan alueen kehittämissuunnitelmassa on erittäin hyvät linjaukset keskustan paremmasta saavutettavuudesta kevyenliikenteenväylillä. Toivon tulevaisuudessa näiden suunnitelmien toteutuvan.
7. Joukkoliikenteen kehittäminen. Muuramen kokoiselle paikkakunnalle ei saada kattavaa joukkoliikenneverkostoa. Nykyistä pystyy hyödyntämään entistä paremmin, pelkästään reitit paremmin ihmisten tietoon. Esim. linja-autoliikennettä ei useinkaan ajatella hyödynnettävän kunnan sisäisessä liikenteessä. Lastenvaunujen kanssa pääsee linja-autoon ilmaiseksi ja tiedän monien perheiden hyödyntävän tätä arkipäivän kulkemisessa kunnan sisällä.
8. Ihmisten asennemuutos, pakolla on vaikea saada muutoksia aikaan. Pitää löytää keinot / ideat, joiden kautta muuramelaisten on helppo sitoutua esim. autoilun vähentämiseen kunnan sisäisessä liikenteessä. Tämän voisi esim. yhdistää Liikkuva Muurame-hankkeeseen.
9. Muurameen rakennetaan vuosittain paljon. Voisiko Muuramen kunta olla tällä alueella jollain tavoin edelläkävijä. Lähdettäisiin esim. miettimään / tarjoamaan ympäristöystävällisiä ratkaisuja rakentajille esim. aurinkosähköäjärjestelmiä – aurinkoenergiavaraajia. Kunta siis toimisi eräänlaisena yhdyshenkilönä toimittajien ja rakentajien välillä, konseptit olisi valmiiksi tiedossa tuleville rakentajille. Itse asun Tervamäellä – talo eteläsuuntaan. Osan sähköstä saisi auringosta ja käyttövettä lämmittäisi pitkän aikaa vuodesta aurinkoenergialla.
10. Henkilökohtainen parannusehdotus / -tavoite tällä saralla. Pappatunturissani käytän pienkonebensaa, joka on mahdollisimman puhdasta. Jotain voisi tehdä paremmin. Nyt on ajatuksena sähköistää tuo vanha sotaratsu. Olen neuvonantajana yrityksessä, joka tekee kulkuneuvojen sähköistyksiä. Sitä kautta ajatus mopon muokkaamisesta lähti.

 

Kategoria(t): Arvot, Elinvoima, Energia, Kunnallispolitiikka, Ympäristö | Kommentoi

Kunnan elinvoimaisuus – elinvoimattomuus?

Kunnan tulevaisuuden määrittelee sen elinvoimaisuus. Tätä slogania monet ovat hokeneet kuntavaalien alla sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Olen samaa mieltä, kunnan elinvoimaisuus ratkaisee sen tulevaisuuden. Se, miten kunta panostaa kouluihin, varhaiskasvatukseen, elinkeinopolitiikkaan, terveyden ennalta ehkäisyyn, kaavoitukseen, maanhankintaan jne., ratkaisee kunnan tukevaisuuden. Mutta, mutta, mutta…… Nyt on syntynyt tilanne kuin näytelmässä keisarin uudet vaatteet. Elinvoiman toisteleminen ei ole mitään uutta eikä se luo mitään uutta. Jotkut ovat sen nyt vain paniikissa keksineet, kun sote-palvelut luultavasti tulevaisuudessa siirtyvät kuntien ulkopuolelle. Jo pitkän aikaa Suomessa on ollut haasteena kysymys kuntien elinvoimasta.

Kuntien elinvoimatutkimukissa tulokset ovat odotettuja. Kohtuullisen hyvällä sijainnilla olevat, positiivisen väestökehityksen omaavat kunnat ovat kärjessä. Useimmat näistä kunnista ovat vahvasti panostaneet elinkeinopolitiikkaan, ts. ovat onnistuneet houkuttelemaan yrityksiä kuntaan. Muurame kuuluu näihin kuntiin. Tutkimuksen häntäpäässä ovat kunnat, joiden tilanne on päinvastainen. Lisäksi näille kunnille on tyypillistä se, että niiden tuloista puolet on muiden kuntien maksamia eli valtionosuuksia. Kuntien tilinpäätökset ovat kuitenkin aivan erilaisia kuin elinvoimaisuusmittarit antaisivat olettaa.

Muuramessa olemme tällä valtuustokaudella tehneet kaikkemme saadaksemme lisää verotuloja ja samalla kustannuskehitys on pidetty kurissa. Suurin osa Muuramen tuloista katetaan veroilla. Tehtävä on ollut todella vaativa, yhtään ylimääräistä rahaa ei ole. Vuoden 2016 tilinpäätös on 300 000 euroa ylijäämäinen. Kesämökkipitäjäni ei kuulu elinvoimaisuuden ykköskuntiin – päinvastoin. Kyseisen kunnan tilinpäätös oli vuodelta 2016 yli 1,6 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kunnan tulopohjasta puolet tulee kunnan ulkopuolelta eli valtionosuuksista. Täten tilinpäätöksessä on 800 000 euroa lahjarahaa. Kyseinen kunta ilmoitti muuten tilinpäätöksessään olevansa käytännössä velaton, velkaa on siis maksettu pitkälti muiden kuntien rahoilla. Suomen talous, velkaantuva kansantalous, ei tällaista kestä.

Em. esimerkki ei ole kovin rohkaiseva kuntien elinvoimaisuuden kannalta. Haluan pitää Suomen asuttuna, mutta valtionosuusjärjestelmä on muutettava kuntien elinvoimaisuutta kannustavaan suuntaan. Nyt esimerkiksi elinvoimattomat kunnat voivat alentaa veroprosenttiaan, jos valtionosuuksia tulee riittävästi. Noiden kuntien tulevaisuus on huolestuttava, koska siellä ei ole totuttu panostamaan oman verotulopohjan varmistamiseen ts. yritystoiminnan edellytyksiin. Kunnan tuloista on iso osa tullut valtiolta, ts. kerätty muilta kunnilta. Elinvoimaan ei ole tarvinnut juuri panostaa niin kuin esim. Muuramessa. Muurame tulee selviämään tulevaisuudessakin, me panostamme entistä enemmän elinvoimaan. Panostamme entistä enemmän oman verotulopohjan varmistamiseen.

 

Kategoria(t): Elinvoima, Koulutus, Kuntatalous, palvelut, Palvelutuotanto, Päivähoito, Yhteisöllisyys, Yrittäjyys | Kommentoi

Muuramen itsenäisyys ja elinvoima uhattuina tyhjillä vaalilupauksilla

Jos kuntavaaliehdokkaat lupaavat lisää rahaa jonnekin, vastuullista olisi kertoa, mistä raha otetaan. Jos esim. kouluihin ja varhaiskasvatukseen vaaditaan / luvataan lisää rahaa, otetaanko rahat ikäihmisten palveluista. Lapset ja nuoret ovat tärkeitä, mutta jaettavaa on rajallisesti. Olen odottanut viikkotolkulla vastauksia tähän kysymykseen, turhaan.

Tämä video on ehdotus siitä, miten Muuramessa jaettava riittää tulevaisuudessakin. Se on kestoltaan n. 6 min. Asia on laaja ja monimutkainen, siksi asiaa ei voi ilmaista populistisen lyhyillä sloganeilla. Vastuullinen kuntapäättäminen edellyttää asioihin perehtymistä, koska kuntalainen – lähimmäinen on tärkein.

 

Kategoria(t): Elinvoima, Kunnallispolitiikka, Kuntatalous, palvelut, Palvelutuotanto, Uncategorized | Kommentoi

Seuratoiminnan ihme Muuramessa – Elinvoimaisuutta

Olen viimeisen kuuden-seitsemän vuoden aikana radikaalisti tarkentanut omaa näkemystäni eräässä asiassa. Kauan on puhuttu siitä, miten järjestö- ja seuratoiminta tuottaa hyvinvointia kuntaan. Se oli aiemmin jonkinlainen kaunis korulause, mutta lopullinen sisältö puuttui. Se oli ihanne, johon oli välillä vaikea uskoa. Suunnanmuutos on tapahtunut kohtuullisen lyhyessä ajassa, enää ei ole kysymys teoreettisesta korulauseesta. Muuramessa on nyt saavutettu järjestötoiminnan sektorilla jotain merkittävää.

Omaan ajatteluuni on vaikuttanut erityisesti liikuntaseura Sykkeen toiminnan ja kasvun seuraaminen kohtuullisen läheltä. Toiminta on kasvanut valtavasti ja samalla liikuntapalveluja järjestetään hyvin laajalla sektorilla. Noiden palvelujen järjestäminen ei rasita kuntaa. Tämä koskee myös luonnollisesti monia muita muuramelaisia urheilu- ja liikuntaseuroja. Liikunnan saralla olemme päässeet Muuramessa vaiheeseen, jossa terveyttä ylläpitävä vaikutus ja sairauksien ehkäisy on näkyvää todellisuutta. Seuratoiminta on fyysisen hyvinvoinnin lisäksi myös sosiaalisen ja psyykkisen hyvinvoinnin lisäämistä.

Muuramessa on vilkas järjestötoiminta. Kaikki järjestöt eivät keskity liikuntaan, mutta kaikki järjestöt tuottavat omalla panoksellaan kuntaan hyvinvointia. Siksi on ennaltaehkäisyn näkökulmasta on tärkeää taata muuramelaisten järjestöjen toimintamahdollisuudet. Se on kunnalle edullista ja se luo meille kuntalasille mahdollisuuden osallistua, kehittää itseämme sekä tuntea Muurame entistä vahvemmin kodiksemme. Kysymys on kunnan elinvoimaisuudesta!

Mika Ilvesmäki
kunnanvaltuutettu
kunnanvaltuuston 2. vpj
kuntavaaliehdokas
kesk.
Muurame

Kategoria(t): Elinvoima, Kunnallispolitiikka, Kuntatalous, palvelut, Palvelutuotanto, Yhteisöllisyys | Kommentoi

Kun sairaalta vanhukselta evätään palveluasuminen – oikeudenmukaisuus / tasaveroisuus

Olen ollut yli kaksitoista vuotta kunnanvaltuutettuna, käyn nyt vaaleihin neljättä kertaa. Näiden vaalien alla olen miettinyt sitä, miksi kirjoitan aina vaaliteemani tiettyyn järjestykseen. Joka kerta – myös näissä vaaleissa – ensimmäinen teema on oikeudenmukaisuus, tasaveroinen kohtelu ja päätöksenteon avoimuus. Ts. kyseessä ovat asiat, joille päätöksenteko perustuu. Jokaisen päättäjän ja päättäjäksi haluavan pitää muistutella niitä itselleen. Oma tarpeeni korostaa näitä asioita nousee toisaalta kotikasvatuksesta ja toisaalta omasta elämänhistoriasta. Elämänhistoriani aluetta tältä osalta en ole avannut julkisesti aiemmin, vaikka syytä ehkä olisi ollut. Lähipiirissäni ei ole enää ihmistä, joka oli vielä viime vaalien aikana. Samalla tämä kirjoitus on kiitos siitä, että kotikasvatuksessa annettiin eväät sinnikkyydellä sekä korostettiin oikeudenmukaisuuden merkitystä.

Reilusti yli kymmenen vuotta sitten jouduin mittauttamaan kunnallisen päätöksenteon oikeudenmukaisuutta kahteen kertaan samassa oikeusasteessa. Taustalla oli vanhan ja sairaan ihmisen halu päästä asumaan lähelle omaisiaan. Olen perheeni ainoa lapsi. Isäni oli esittänyt selkeän toiveen päästä asumaan samalle paikkakunnalle kuin minä ja perheeni, jos hän ei enää pysty yksin asumaan kotona. Isäni sairastui tautiin, johon ei ollut parannuskeinoa. Minusta tuli hänen edunvalvojansa ja monta vuotta hänellä meni kotona asuessa. Tietyssä vaiheessa isäni alkoi itse huomata vointinsa ja arkisen selviytymisensä heikkenevän, saman huomasin itsekin. Siinä vaiheessa hän vielä pystyi selkeästi kertomaan, että nyt on aika alkaa järjestelemään asumista pojan perheen lähellä. Sairauden vakavuus huomioiden kyseeseen tulisi hoitokoti tai vastaava.

Lähes kaikki tahot sanoivat minulle, että isäni ei voisi muuttaa minun ja perheeni lähelle silloisen kotikuntalain perusteella. Eli kotikuntalaki ei mahdollistaisi sairaan vanhuksen muuttamista toiselle paikkakunnalle, ts. hänestä ei voisi tulla toisen kunnan asukasta. Aloin tutkimaan kotikuntalakia ja selvittelin asiaan liittyviä ennakkotapauksia. Tällöin huomasin kuntien viranhaltijoiden tulkitsevan kotikuntalakia mielivaltaisesti. Laki määritteli ettei kotikunta vaihdu, jos muuton syynä on sairauden hoito. Isäni kohdalla ei kyseessä ollut sairauden hoito. Sama hoito oli tarjolla kunnassa, jossa hän oli asunut pitkään. Muutossa kyse oli asumisen ja hoivan tarpeesta. Tätä asiaa kuntien viranomaiset eivät halunneet uskoa / kuulla.

Tein järjestelyt, jossa isäni muutti lähelleni yksityiseen hoitokotiin. Koska muutto oli pysyvä, tehtiin muuttoilmoitus maistraattiin. Maistraatin henkikirjoittaja, juristi, teki asiassa perusteellisen selvityksen ja isäni kotikunta muuttui. Perusteena oli silloinen kotikuntalaki. Tämän jälkeen lähestyin kuntaa ja sanoin hakevani isälleni palveluasumispaikkaa, koska hänelle se kyseisen kunnan asukkaana kuuluu. Tätä ei kunnassa haluttu ymmärtää lainkaan. Tilanne eteni niin, että tein asiassa hakemuksen, joka hylättiin. Sen jälkeen valitin asiasta sosiaalilautakuntaan, joka hylkäsi hakemuksen. Tämän jälkeen tein valituksen hallinto-oikeuteen. Siitä alkoi raskas kahden vuoden oikeustaistelu. Onneksi ei tarvinnut fyysisesti mennä paikalle, asia hoidettiin kirjallisten dokumenttien kautta.

Hallinto-oikeuteen valittamisen jälkeen kunta palkkasi juristin hoitamaan asiaa. Muistan aina tunteen, kun avasin juristin vastineen valitukseeni. Ensimmäiset 15 min minulla oli tunne, että olin tehnyt kaiken väärin isäni kohdalla ja isääni kohtaan. Pahinta oli se, että juristin lausunnossa minua syytettiin oikeuksieni ylittämisestä edunvalvojana. Annettiin ymmärtää, että päätös isäni muuttamisesta lähelleni oli minun ratkaisu ja isäni tahdon vastainen. Seuraavat 15 min luettuani tekstiä kiitin mielessäni kuntaa juristin palkkaamisesta. Juristin lausunto antoi minulle lopulta kaikki aseet kuntaa vastaan – auttoi minua suunnattomasti asian voittamisessa. Mm. isäni kahdelta läheiseltä sisarelta pyydettiin lausunto asiassa. Molemmat vakuuttivat isän tahdon olleen päästä asumaan lähelleni, kun hän ei enää pystyisi asumaan omassa kodissaan.

Tämä ensimmäinen oikeusprosessi vei noin vuoden. Päätös oli selvä: Isäni on kotikuntaasiassa ei ole mitään epäselvää. Hän on muuramelainen. Itseasiassa hallinto-oikeus ei edes ottanut tutkittavaksi kunnan pyyntöä kotikuntaoikeudesta. Päätös oli täysin selvä ja yksimielinen. Olin syvästi helpottunut, isäni on muuramelainen ja hänelle kuuluvat samat oikeudet kuin muille muuramelaisille. Helpotus oli täysin ennenaikainen – piina jatkuisi vielä vuoden.

Kunnan viranhaltijataho ei halunnut hyväksyä päätöstä. Enää ei kiistetty kotikuntaoikeutta. Annettiin ymmärtää ettei Muuramella ole vastuuta isäni hoidosta, vastuu olisi edellisellä kotikunnalla tai omaisilla. Jouduin kysymään kenellä muulla muuramelaisella olisi samanlainen tilanne. Asiaan ei haluttu vastata. Samalla jouduin kysymään, mihin suomalaiseen oikeuskäytäntöön tällainen viranomaistulkinta pohjautuu. Eli mistä löytyy sellainen Suomen kansalainen, jonka kotikunta ei vastaa hänen palveluidensa kustantamisesta. Kukaan ei pystynyt vastaamaan tähän kysymykseen. Kysymys on keskeinen, koska perustuslaki vaatii selkeästi kansalaisten ts. kuntalaisten yhdenvertaista kohtelua. Yhdenvertaisuusvaatimus meni kuuroille korville. Sosiaalilautakunta oli samassa linjassa viranhaltijan kanssa eli isälleni (kunnan asukkaalle) ei myönnetty palveluasumispaikkaa. Asiassa jouduttiin pakkotilanteeseen eli ainoa mahdollisuus oli valittaa päätöksestä hallinto-oikeuteen. Oikeusturvan kannalta tämä oli käsittämätöntä. Isäni oikeusturva riippui siitä, jaksanko minä valittaa asiassa – käydä pitkän ja vaativan prosessin.

Taas mentiin hallinto-oikeuteen. Tällä kertaa kunta ei palkannut juristia. Hallinto-oikeuden päätös oli täysin yksioikoinen ja suorastaan tyly. Kunnalla ei ole mitään oikeutta evätä palveluasumispaikkaa kunnan asukkaalta. Lisäksi kunta velvoitettiin takautuvasti maksamaan palveluasumismaksut, jotka oli maksettu yksityisesti. Kun päätös tuli, kukaan ei millään tavoin myöntänyt virhettään tai pahoitellut. En lähtenyt nostamaan asiasta julkista mekkalaa. Minut oli valittu kunnanvaltuutetuksi valitusprosessien aikana ja ajattelin ilmeisesti kunnan mainetta. Tosin asiantuntijatahot kehottivat kantelemaan eduskunnan oikeusasiamiehelle – en jaksanut – olin hyvin uupunut prosessista.

Luotan ettei tällaista enää nykyään tapahdu kotikunnassan eikä minulle ole tapahtuneesta jäänyt mitään katkeruutta. Samalla kuitenkin on koko ajan muistutettava, että ihmisten oikeudenmukainen ja tasaveroinen kohtelu on kaiken päätöksenteon ja viranomaistoiminnan lähtökohta. Perustuslaki vaatii edellyttää näin toimittavan ja kyseessä on luovuttamaton periaate. Suomalaisessa yhteiskunnassa on valitettavasti vallalla trendi, jossa esim. lakiesityksissä perustuslain merkitystä vähätellään. Siksi on korostettava vaatimusta perusoikeuksien toteutumisesta. Pelkkien vaalisloganien huutelu ei johda mihinkään.

 

Kategoria(t): Arvot, palvelut, Tasa-arvo | Kommentoi

Digitalisaatio – kuntalainen keskiöön

Kuntapalvelujen kehittämiseen liittyvissä keskusteluissa otetaan esille aina sopivassa yhteydessä taikasana digitalisaatio. Sana herättää meissä hyvin erilaisia ajatuksia, siksi siihen on helppo vedota taikasanana ilman suurempaa ymmärrystä. Vakuutetaan digitalisaation ratkaisevan myös asioita, joita ei pysty ratkaisemaan.   Itselleni digitalisaatio on erilaisten digitaalisten tekniikoiden hyödyntämistä arkielämän toiminnoissa.

Työuraani on lähes koko ajan kuulunut myös työskentely it- ja viestinteknologian parissa. Ts. niiden soveltaminen organisaation tarpeisiin ja perustehtävään. Vuosien varrella on sekä työssä että luottamustoimissa ymmärtänyt perusidean merkityksen digitalisaation hyödyntämisessä. Palveluita ja tietojärjestelmiä ei luoda niiden itsensä takia, vaan ne luodaan helpottamaan loppukäyttäjän työskentelyä ja arjen sujuvuutta. Liian usein on kohdannut järjestelmän, joka huonon suunnittelun ja puutteellisen testaamisen takia lähinnä vaikeuttaa käyttäjiensä arkea ja lisää kustannuksia. Tällä hetkellä valtakunnan suurin digitalisaatio- ja tietojärjestelmäprojekti liittyy sote-uudistukseen. Asiantuntijat varoittavat liian kireästä aikataulusta jo pelkästään tietojärjestelmien yhteensovittamisessa. Jotain on vuosikymmenien aikana mennyt pieleen, ilmeisesti on ollut liikaa rahaa. Ts. Suomessa on soten piirissä kymmeniä ellei satoja tietojärjestelmiä ja ne eivät automaattisesti keskustele keskenään.

Peruskokemus asian hyödyllisyydestä on tärkeä. Olen käyttänyt sähköistä kalenteria 12 vuotta. Itselleni se on ollut erittäin hyvä ratkaisu, se on parantanut omaa ajankäyttöäni ja samalla lisännyt työorganisaatiossa asioiden sujuvuutta poistanut turhaa työtä. Haluan silti ymmärtää niitä, jotka käyttävät paperikalenteria. Se ei vaan enää ole ollut minun juttuni aikoihin. Itselleni kalenteriin liittyvissä asioissa oivallus hyödyllisyydestä on ollut tärkeintä, ei teknologian käyttäminen. Aivan samalla tavalla olen tyytyväinen, että voin netissä vuosittain kirjata vesimittarin lukeman ja kunta lähettää sen jälkeen tasauslaskun. Toimiva sähköinen palvelu, joka palvelee kuntalaista ja samalla vähentää mekaanista tallennustyötä kunnan päässä. Sähköisiä palveluita ei kannata kehittää, jos ei ole vahvaa oivallusta palvelun hyödyllisyydestä. Viime aikoina oma hyödyllisyyskokemukseni on erityisesti liittynyt yritysten nettisivujen chatti-palveluihin. Siellä on henkilö vastaamassa asiakkaiden kysymyksiin, usein jopa asiakaspalvelija kysyy sivulla avuntarvettani ilman omaa reagointiani. Voisiko kunnan nettisivulla olla tällainen ominaisuus? Kuntalainen voisi tarvittaessa kysyä chatti-palvelussa, mihin hänen pitäisi olla asiassaan yhteydessä. Kunnan neuvontapalvelut ovat auki virka-aikana, voisiko samalla olla palvelu auki myös netissä.

Mika Ilvesmäki
kunnanvaltuutettu
kunnanvaltuuston 2. vpj
kuntavaaliehdokas
kesk.
Muurame

Kategoria(t): digitalisaatio, Elinvoima, Kunnallispolitiikka, Kuntatalous, palvelut, Palvelutuotanto, sote | Kommentoi

Haaste tk-palvelujen säilymiseksi kunnan tuottamana

Haluammeko säilyttää kunnan tuottamat terveyskeskuspalvelut?
Haaste muuramelaisille – kuntalaiset ja kuntavaaliehdokkaat!

Puolueiden ja ehdokkaiden kuntavaaliteemoissa Muuramessa on selkeä yksimielisyys liittyen Muuramen terveyskeskuspalveluihin. Selkeästi toivotaan oman terveyskeskuksen jatkavan ja kunnan tuottavan terveyskeskuspalvelut. Tämä on selkeästi meidän kuntalaisten yhteinen tahtotila.

Nyt ei pelkkä tahtotila ja kauniit puheet riitä. Tämä on yhteinen asia.

Eduskunnassa on kevään aikana käsittelyssä laaja sote-lainsäädäntöpaketti. Soten järjestämislakiehdotus määrittää palveluiden tuottajiksi tulevaisuudessa maakunnan ja valinnanvapauden toteutuessa myös yrityksen tai kolmannen sektorin toimijan. Kunta ei voisi tuottaa tulevaisuudessa terveyskeskuspalveluita eikä muita sote-palveluita. Muuramen näkökulmasta tällaisessa ratkaisussa ei olisi mitään järkeä ja asia ei parantaisi kuntalaisten palveluita. Valinnanvapauden nimissä maakunta, yritys tai yhdistys voisi tuottaa Muuramessa sote-palveluita. Muuramen osaavin toimija eli kunta sysättäisiin sivuun.

Nyt meidän muuramelaisten on jälleen kerran otettava tulevaisuus omiin käsiimme ja pyrittävä vaikuttamaan. Kunnan sote-liikelaitoksen perustaminen oli täysin itsenäinen ja kuntalaisten etua palveleva ratkaisu. Siitä eivät Muuramen ulkopuolella läheskään kaikki tykänneet.

Alla on Keski-Suomen vaalipiirin kansanedustajien sähköpostiosoitteet. Heihin kannattaa nyt olla yhteydessä sähköpostilla (etunimi.sukunimi@eduskunta.fi) ja vaatia lisäystä lakiehdotukseen. Pitää vaatia kunnille oikeutta tuottaa sote-palveluita maakunnan alaisuudessa. Miksi yrityksille ja kolmannelle sektorille halutaan antaa tällainen oikeus, mutta kunnilta se halutaan evätä. Tätä ei voi ymmärtää. Toimivia palveluita ei kannata muuttaa ja sysätä kuntaa sivuun.

Keski-Suomen vaalipiirin kansanedustajat
Touko Aalto
Teuvo Hakkarainen
Petri Honkonen
Susanna Huovinen
Lauri Ihalainen
Anne Kalmari
Toimi Kankaanniemi
Aila Paloniemi
Mauri Pekkarinen
Sinuhe Wallinheimo

Mika Ilvesmäki
kunnanvaltuutettu

kunnanvaltuuston 2. vpj.
kuntavaaliehdokas
kesk.

Kategoria(t): Elinvoima, Kunnallispolitiikka, palvelut, Palvelutuotanto, sote | Kommentoi

Sote-leikkejä ihmisten terveydellä

Vuosien varrella on poltettu miljoonia euroja sote-uudistusten valmisteluun. On syntynyt poliittisia intohimoja toteuttava ja kallis valtiollinen valmistelukulttuuri. Sote-uudistus tarvitaan – kustannus- ja laatuerot eri puolilla maata ovat liian isot. Kaksi vuotta sitten uudistus kaatui perustuslaillisiin ongelmiin. Valmistelu sai farssiin piirteitä, jossa oikeusvaltioperiaate ja vallan kolmijako-oppi lensivät romukoppaan. Huipentuma oli kunnille lähetetty lausuntopyyntö, joka koski asiaan liittyvää eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan tiedotetta, kts. linkki. Huom! Suomessa kunnat eivät anna lausuntoja tiedotteista. Nyt pitkälti sama porukka on valmistelemassa nykyistä sote-uudistusta.

Sote-uudistusta leimaa kiire. Vakava ongelma on perusoikeudet turvaavan perustuslain vähättely. Samalla asioita valmistellaan pitkälle ilman yhtään voimassaolevaa lakia ja osittain sillä perusteella yritetään runnoa lait läpi. Huono lainsäädäntö on lopulta eturyhmien vallankäyttöä, sitä ei voi perustella kiireellä ja uudistustarpeilla.

Jo pitkään on tiedetty tärkeimmän uudistuskohteen olevan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapinta. Se on sekä hoidon että kustannusten kannalta tärkein kuntoon laitettava asia. Sen jälkeen olisi varaa miettiä sosiaalipalvelujen integraatiota terveyspalveluihin. Nyt kuitenkin halutaan tehdä mahdollisimman iso ja sekava systeemi, joka pirstaloi palvelut.

Sote-uudistuksen tavoite on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hillitseminen. Vuoden 2019 alkuun on kuitenkin liian lyhyt aika. Ongelmaksi muodostuu nyt valinnanvapaus. Pahimmassa tapauksessa sote-palvelut ovat kaaoksessa vuoden 2019 alussa, vrt. Kelan toimeentulotukisotku. Valinnanvapauden käyttöönottoa tulisi lykätä, valinnanvapaus ei ratkaise sote-palvelujen ongelmia.

Valinnanvapauslainsäädäntö on esimerkki ihmisten hyvinvoinnin politisoitumisesta. Yksi hallituspuolue haluaa valinnanvapauden ja toinen maakuntahallinnon. Sote-uudistusta ei tehdä palvelukeskeisesti vaan rakennekeskeisesti höystettynä poliittisilla tavoitteilla. Hallitus pelkää kevään 2019 eduskuntavaaleja ja vallanvaihtumista. Maksajana on kansalaisten hyvinvointi. Sote-uudistus ei voi olla poliittista peliä kansallisten terveydellä. Puolueilla pitää olla moraalia tehdä tästä asiasta pitkän aikavälin projekti, joka viedään yhdessä maaliin. Sote-uudistus on palautettava kaikkien puolueiden parlamentaariseen valmisteluun.

Lakiehdotuksissa on outoa kuntien ajaminen pois tuottamasta sote-palveluja. Tilalle tulee maakunta, yksityinen yritys ja kolmannen sektorin järjestö. Käsiteltävä lainsäädäntö tarvitsee lisäyksen kunnan mahdollisuudesta jäädä maakunnan alaisuuteen tuottamaan palveluja. Eli maakunta olisi järjestävä taho – kunta tuottajataho. Tällä säästetään tulevan uudistuksen kustannuksia. Monissa kunnissa palvelut toimivat laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Joidenkin kuntien sote-palvelut sen sijaan kannattaa siirtää maakunnan tuotettaviksi.

Vuoden 2017 alusta Muurame siirsi sote-palvelunsa liikelaitokseen, koska palveluita ei saanut yhtiöittää. Oikeuskäytäntö Suomessa on ollut se, että sote-palveluissa käytetään julkista valtaa. Perustuslain näkökulmasta vallankäyttöä ei ole voinut siirtää yrityksille. Nyt kuitenkin sote- ja valinnanvapauslainsäädäntöesityksessä on menty aivan toiseen suuntaan. Maakunnalliset sote-palvelut pitää yhtiöittää. Samalla maakunnallinen sote-yhtiö ja sote-palveluita tuottavat yhtiöt käyttäisivät julkista valtaa. Tämä ei viime vuonna onnistunut perustuslaillisista syistä. Kuka on onnistunut lobbaamaan näin hyvin?

Ja lopuksi. Tarvitaanko uutta sote-lainsäädäntöä / uudistusta tässä mittakaavassa. Muurame teki oman sote-integraation. Muualla Suomessa on tehty ja tehdään koko ajan vastaavia asioita sekä kunta että maakuntakohtaisesti ilman lainsäädäntömuutoksia. Eli mitä näillä uudistuksilla oikein ajetaan ja kenen etua ne palvelevat?

Mika Ilvesmäki
kunnanvaltuutettu

kunnanvaltuuston 2. vpj.
kesk.

Kategoria(t): Arvot, Elinvoima, Kunnallispolitiikka, Kuntatalous, Palvelutuotanto, Politiikka, sote | Kommentoi

Saavatko apua sitä eniten tarvitsevat?

Kaaduin laskettelurinteessä helmikuun alussa ja mursin olkaluuni. Elämänrytmi muuttui hetkessä – moni suunnitelma meni uusiksi. Työssä oli kohtuullisen hektinen vaihe, sen keskeytti lähes kuuden viikon sairausloma. Oma toipumiseni on edennyt hyvin, kättä kuntoutetaan kohti normaalitilaa. Eniten tämä vaatii kuntoutettavalta malttia, asiat voisi olla paljon pahemminkin.

Tapaturmani hoito on tapahtunut julkisella sektorilla. Olisin voinut työnantajan vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen perusteella valita myös jonkun muun hoitavan tahon. Palvelu Muuramen terveyskeskuksessa on ollut aivan erinomaista. Kolme kertaa olen käynyt kontrollissa: röntgen + omalääkäri. Kaikilla kerroilla on aikaa kulunut n. 30 min minuuttia ja palvelu on ollut sekä laadukasta että kiireetöntä. Tällä hetkellä nautin fysioterapian palveluista. Olen Muuramelaisena erittäin onnellinen veronmaksaja. Kuntapäättäjänä lisäksi tiedän terveyskeskuksen toimivan kustannustehokkaasti. Olen kertonut heille tästä myönteisestä kokemuksestani. Palautteen antaminen on tärkeää! Tärkeää on myös kertoa Muuramen tk:hon, jos homma ei jostain syystä toimi.

Yllättävä olkapäävamma on pistänyt miehen ns. pienelle paikalle. Miten tärkeää onkaan palvelujen saatavuus, kun niitä tarvitaan. Oma tilanteeni ei lopulta ollut vakava, käsi vähitellen kuntoutuu. Miten on niiden laita, jotka tarvitsevat eniten sote-palveluja. Onko palveluja saatavilla? Ihmisyyteen kuuluu huolehtiminen niistä, jotka tarvitsevat eniten apua. Muuramessa palvelujen tilanne on monin tavoin hyvä, aina luonnollisesti löytyy kehitettävää. Huolissani olen valtakunnallisesta tilanteessa ja sote-uudistuksesta. Sote-uudistuksen tärkeimmät tavoitteet terveyserojen kaventamisesta sekä palvelujen saatavuudesta ovat unohtuneet. Valitettavasti nyt ei edetä asiakaskeskeisesti, uudistus on saanut leimallisesti poliittisia piirteitä. Sote-uudistus nytkähti eteenpäinpäin, kun yhdelle puolueelle luvattiin maakuntahallinto ja toiselle puolueelle palvelujen valinnanvapaus. Tämä on valitettavasti kallista leikkiä ihmisten hyvinvoinnilla, ihmisten terveydellä. Päätöksiä ei näytä enää ohjaavan kansalaisten hyvinvointi, vaan niitä ohjaavat poliittiset intohimot. Muuramelaisena päättäjänä lupaan tehdä kaikkeni muuramelaisten palvelujen eteen. Se vaatii myös uskallusta nousta vastustamaan valtakunnallisia toiveita. Näin tapahtui jo rakentaessamme Muurameen omaa sote-liikelaitosta. Sain alusta asti olla mukana mm. kotiuttamassa terveyskeskuspalveluitamme Jyväskylän hoteista itse hoidettaviksi. Muuramessa on totuttu olemaan luovia ja rohkeita!

Mika Ilvesmäki
kunnanvaltuutettu
kunnanvaltuuston 2. vpj.
kuntavaaliehdokas
Muurame

 

Kategoria(t): Arvot, Kunnallispolitiikka, Palvelutuotanto | Kommentoi

Mitä Muuramelainen voi tehdä Muuramen hyväksi?

Haaste meille kaikille muuramelaisille!
Kuntavaalien alla käydään vilkasta keskustelua kunnan tulevaisuudesta, ehdokkaiden puheenvuorot ovat tärkeitä. Mutta tärkeintä ja oleellisinta on se, miten me kuntalaisina voimme varmistaa yhteistä hyvinvointiamme tänään, huomenna ja myös kuntavaalien jälkeen. Tähän tarjotaan meille kaikille mahdollisuus.

Taustaa:
Muuramen kunnan vuoden 2017 talousarviossa hyödynnetään kuntalaisia tukevan taloussuunnittelun välineitä. Talousarvio on melkein miljoona euroa alijäämäinen, alijäämä katetaan edellisten vuosien ylijäämällä. Valtiovalta on kiristänyt monia kansalaisten etuuksia ts. käteen jäävää rahaa on vähemmän. Kiky-sopimuksen kokonaispakettiin liittyy tuloveron alennus. Muuramen kunta ei lähtenyt kiristämään kuntalaisten taloutta eli nostamaan veroprosenttiaan. Kuntalaisille haluttiin antaa Kikyn myötä tuleva veronalennus kokonaisuudessaan käyttöön ts. enemmän rahaa elämiseen.

Ja nyt se haaste:
Tehdään ostoksemme Muuramessa sekä käytetään muuramelaisia palveluja. Tällöin tuemme työllisyyttä ja samalla verotulojen kertymistä Muuramen kunnalle. Ts. tuemme omaa ja yhteistä hyvinvointiamme. Jos ei ole pakko, älkäämme antako eurojen virrata Muuramen ulkopuolelle – se on yhteisestä hyvinvoinnista pois. Kun saamme Muuramessa hyvää palvelua, kertokaamme siitä esim. somessa. Tällä tavoin tiedämme entistä paremmin, mitä kaikkea Muuramesta löytyy.

Mika Ilvesmäki
kunnanvaltuutettu
kunnavaltuuston 2. vpj
kesk.
Muurame

 

Kategoria(t): Elinvoima, Kunnallispolitiikka, Kuntatalous, Yrittäjyys | Kommentoi

Muurame pysäytti koulujen ja päiväkotien leikkaukset

Kuntavaalien alla on noussut keskusteluun mm. kouluihin ja päiväkoteihin liittyvät asiat. Samalla on luonnollisesti kysytty, ovatko nykyiset valtuutetut sekä kuntavaaliehdokkaat tietoisia siitä, miten kouluissa ja päiväkodeissa menee. Tässä eräs puheenvuoro kuntapäättäjältä ja kuntavaaliehdokkalta.

Mika Ilvesmäki
kunnanvaltuutettu
kunnanvaltuuston 2. vpj
kesk.

Kategoria(t): Arvot, Elinvoima, Koulutus, Kunnallispolitiikka, Kuntatalous, Päivähoito, Tasa-arvo, Yrittäjyys | Avainsanat: , , , , , | Kommentoi