Valtuustokauden ensimmäinen vuosi takana

Kuntakentässä aika tuntuu nyt kuluvan erityisen nopeasti, vuosi on vierähtänyt hujauksessa. Pahoittelen etten ole kirjoitellut kuulumisia, tarkoitus on aloittaa tiheämpi kirjoitusrytmi. Ajan nopealle kulumiselle on ollut syynsä, kuntakentässä tapahtuu historian suurin muutos vuoden 2023 alussa aloittavien hyvinvointialueiden myötä ts. kunnat keksivät itsensä uudelleen. Sote-palveluiden järjestämis- ja tuottamisvastuun siirto vaikuttaa suuresti kuntien perustehtävään. Uusi kunta – uusi Muurame – täytyy olla paljon enemmän kuin nykyinen toiminta miinus sote-palvelut.

Toimin nyt toista kautta kunnanhallituksen puheenjohtajana, edelleen motivaatio on korkealla ja samalla tapahtuu paljon mielenkiintoisia asioita kuntakentässä.  Muurame on vahvasti mukana myös kuntien edunvalvontatyössä, toimin vuosina 2021-2023 Kuntaliiton Kehyskuntaverkoston puheenjohtajana. Verkosto edustaa 44 kuntaa, joiden asukaspohja on yli 800 000 asukasta. Kuntien yhteinen edunvalvonta näyttäytyy entistä tärkeämpänä, esim. kuntien rahoituspohjassa tulee olemaan haasteita hyvinvointialueiden syntymisen myötä. Samalla on pyrittävä edistämään valtion kuntiin kohdistaman säätelyn vähentämistä, kuntakentän moninaisiin haasteisiin löytävät ratkaisut kunnista eivät säätelystä.

Muuramessa on ensimmäisen valtuustovuoden aikana laadittu uusi kuntastrategia, joka hyväksyttiin kunnanvaltuustossa kesäkuussa. Strategia laadittiin laaja-alaisessa yhteistyössä valtuutettujen, työntekijöiden ja sidosryhmien kanssa. Lopputuloksesta on syytä olla tyytyväinen ja nyt on aloitettu strategian jalkauttaminen. Kuntastrategia toimii ns. rullaavana l. jo ensi kesänä on ensimmäinen tarkastelupiste. Rullaavuus mahdollistaa tarvittavat korjausliikkeet strategiakauden aikana.

Päättäjien yhteistyö toimii saumattomasti Muuramessa, on toiminut jo vuosikymmenten ajan. Samoin toimii myös yhteys päättäjien ja valmistelevan organisaation välillä. Paljon on Muuramessa tehty ja paljon on vielä tehtävää. Kuntaa viedään eteenpäin kehittävällä otteella, pyritään toimimaan sekä pitkäjänteisesti että samalla olemaan ketteriä. Muuramen asukasluku on edelleen kehittynyt myönteisesti. Kasvu haastaa meidät myönteisellä tavalla kehittämään asukkaiden palveluita ja myös varmistamaan palveluiden rahoituspohjan mahdollistamalla uusien työpaikkojen syntymisen. Muurame suuntaan vahvasti tulevaisuuteen!                 

Advertisement

Kuntapäättäjä kunnan kehittäjänä

Kuntavaalit nostavat keskusteluun kysymyksen kunnanvaltuutettujen roolista, mitä heiltä vaaditaan – mitä he tekevät. Kunnassa on oltava päätöksentekokykyä, jotta kunta menestyy. Vaikeissakin asioissa pitää uskaltaa tehdä päätöksiä. Samalla kuitenkaan valtuutettujen rooli ei saa kietoutua vallankäytön ympärille – väärinkäytöksiin on myös mahdollisuus. Kuntapäättäjä on ensisijaisesti kunnan kehittäjä. Hänen on pystyttävä vastaamaan kuntalaisille, että kunnassa mennään eteenpäin.

Kehittämisorientaatio ohjaa päättäjiä oikeaan suuntaan. Valtuutettuna ei olla oman poliittisen näkyvyyden takia vaan ollaan kuntaa ja kuntalaisia varten. Eikä myöskään olla ajamassa oman eturyhmän asiaa. Valtuutettuna en ole kyyläämässä viranhaltijoiden työtä, olen yhdessä heidän kanssaan viemässä kuntaa eteenpäin. Samalla tuen viranhaltijoita heidän työssään. Jos näemme asiat eri tavalla, käyn heidän kanssaan eri näkökulmista dialogia.

Valtuutetuilta odotetaan vuorovaikutustaitoja, sanelupolitiikalla ei menestytä. Kunnan kannalta pahinta on se, jos valtuutettu luo konflikteja – hänen tapansa toimia on jatkuva ongelmien etsiminen / luominen. Tällöin on perusteltua kysyä, ketä varten hän on halunnut luottamustoimeen.

Meillä jokaisella on pätemisen ja tietämisen tarve, samalla meistä jokainen tarvitsee tervettä itsekritiikkiä. On hyvä pysähtyä välillä miettimään, miksi näen asiat tietyllä tavalla. On hyvä tarkastella, miltä asiat näyttäytyvät itselleni – voisivatko ne näyttäytyä toisella tavalla. Lisäksi on riski, että tunteet lähtevät kuljettamaan meitä – tunnevimmassa saatetaan lähteä tekemään päätöksiä. On siis tärkeää kommunikoida – reflektoida omien tunteidensa kanssa. Miksi esim. jotkut asiat päättäjänä herättävät ärtymystä?

Toivon kaikille päättäjille hyviä istumalihaksia, asioihin pitää perehtyä ja tietoa on hankittava. Koskaan ei tällä saralla ns. tule valmiiksi – aina saa oppia uutta. Tieto jalostuu päätöksiksi, jotka usein vaativat neuvottelutaitoja, kompromisseja ja kykyä sekä halua nähdä asioita laajassa kokonaisuudessa. Kuntapäättäjänä toimiminen on erittäin mielenkiintoista, kuntien todellisuus muuttuu koko ajan – haasteita riittää.    

Miten vanha Pappatunturi, ilmastonmuutoksen torjuminen ja Muuramen elinvoimaisuus liittyvät yhteen?

Sektoripolitikointi vie Muuramen osaksi Jyväskylää

Olen huolestunut siitä, muistammeko sekä näin vaalien alla että valtuustokaudella kunnanvaltuutettujen tärkeimmän tehtävän eli isosta kuvasta päättämisen. Valtuutettujen tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että kuntalaisilla on palveluita ja palvelujen rahoitus on turvattu. Päättäjät antavat raamin – luovat suuret linjat. Kunnan työntekijät vastaavat päätösten toteuttamisesta ja toiminnan yksityiskohdista. Kuntapäättäjät eivät hoida kunnan operatiivista toimintaa ja heidän ei pidä sotkea sitä. Valtuutetut käyttävät valtaa, ensisijaisesti heidän on hyvä olla kunnan kehittäjiä. Tällöin varmistetaan kunnan tulevaisuus.

Päättäjien kiusaus on takertuminen yksityiskohtiin, jotka eivät heille kuulu. Takerrutaan asioihin, jotka eivät palvele ison kuvan toimivuutta ja kuntalaisten etua. Ajatetaan erityisesti tietyn kohderyhmän etuja, keskitytään tiettyyn palveluun (sektoripolitikointi). Tunnistan em. kiusaukset myös omassa ajattelussani, yritän niitä torjua ja siksi haluan puhua tästä haasteesta myös julkisesti. Työskentelen erityisesti lasten, nuorten ja perheiden parissa, lisäksi myös työikäisten ja ikäihmisten keskuudessa. Silti mitään ryhmää noista en voi laittaa etusijalle, vaikka kuinka voisi mieli tehdä. Sektoripolitikointi johtaa nopeasti esim. eri ikäryhmien palvelutarpeiden vastakkainasetteluun. Tietylle ikäryhmälle vaaditaan jotain, mutta ei useinkaan kerrota mistä todellisuudessa otetaan rahat. Otetaanko rahat jonkun toisen ikäryhmän palveluista? Pahimmassa tapauksessa tätä saatetaan kutsua arvokeskusteluksi, pieneen ryhmään kohdistuvaksi arvokeskusteluksi.   

Jos sektoripolitikointi saa liian suuren jalansijan Muuramessa, se on Muuramen itsenäisyyden loppu. Jokaisella valtuustokaudella on kysymys kunnan itsenäisyydestä. Kuntana olemme sen verran pieni, että mikään asia liittyen olemassaoloomme ei ole itsestäänselvyys. Olen jo aiemmin vaalikampanjan aikana herätellyt keskustelua isosta kuvasta eli mitä meidän Muuramessa pitää tehdä. Keskustelu ei ole oikein saanut tuulta alleen. Helpompaa on keskustelu pienemmistä yksityiskohdista, jotka eivät lopulta kuulu kunnanvaltuutettujen suoraan päätäntävaltaan. Seuraavassa ison kuvan todellisuus, johon pitäisi löytyä vastauksia kaikilta valtuutetuiksi haluavilta. Tilastoluvut kertovat Muuramen todellisuudesta, on hyvä vertailla ikäryhmien kokoja valtuustokauden alussa sekä lopussa eli vuonna 2017 ja vuonna 2020. Seuraavassa ikäryhmäkohtaiset muutokset jaoteltuina alaikäisiin, työikäisiin ja eläkeläisiin.

0-18-vuotiaat: 16
19-64-vuotiaat: -95
yli 65-vuotiaat: 249   

Mitä pitäisi isossa kuvassa tehdä – muutama oma huomio:
1. Verotulopohjaa on vahvistettava l. lisää uusia asukkaita ja yrityksiä.
2. Maahankinnan ja kaavoituksen pitää olla tehokasta, jotta ykköskohdan toteutumiselle on hyvät edellytykset.  
2. Ikäihmisten lisääntyminen ja kasvava palvelutarve (lisää kustannuksia) on pystyttävä huomioimaan entistä paremmin.
3. Lasten ja nuorten määrä ei juuri kasva, heidän palvelutarpeeseensa pitää pystyä vastaamaan ja palveluita ei ole syytä karsia. Palveluiden mitoitus on kuitenkin tehtävä oikean kokoisille ikäryhmille.
3. Painopiste entisestään ennaltaehkäiseviin palveluihin.
4. Sote-uudistus saattaa toteutua (en ole sen kannattaja). Kuntana emme voi vaikuttaa asiaan – eduskunta päättää. Jos uudistus toteutuu, se tulee vaikuttamaan Muuramen talouteen negatiivisesti ja siihen pitää varautua.
5. Uusia pelinavauksia tarvitaan palveluiden järjestämisessä.     

Mihin ikäryhmään panostetaan – Muuramen haasteellinen ikärakenne – saattaa sisältää monille uutta tietoa

Muuramessa ei ole yhtä ikäluokkaa, jonka palveluihin meidän pitää keskittyä. Tätä periaatetta olen korostanut pitkään ja tulen korostamaan edelleen. Muuramesta on kuva lapsiperhevoittoisena kuntana, kuva pitää osittain paikkansa. Samalla kuitenkin näkemys on täysin yksipuolinen. Lasten / alaikäisten määrä ei Muuramessa ole juuri kasvussa. Sen sijaan yli 65-vuotiaat ovat olleet suhteellisesti kasvavin ikäryhmä jo vuosituhannen alusta asti. Meille syntyy helposti harha siitä, että lapset ja lapsiperheet ovat tärkein kohderyhmä palveluissa. Itse työskentelen erityisesti lasten, perheiden ja nuorten parissa – en siis mitenkään väheksy heidän palveluntarvettaan. Samalla kuitenkin kohtaan työssäni runsaasti ikäihmisiä. Tärkeintä on ettei ikäryhmiä aseta vastakkain.

Tilastoluvut kertovat jotain Muuramen todellisuudesta, on hyvä vertailla ikäryhmien kokoja valtuustokauden alussa sekä lopussa eli vuonna 2017 ja vuonna 2020. Seuraavassa ikäryhmäkohtaiset muutokset jaoteltuina alaikäisiin, työikäisiin ja eläkeläisiin.

0-18-vuotiaat: 16
19-64-vuotiaat: -95
yli 65-vuotiaat: 249         

On huomioitava, että valtuustokauden aikana näkyi syntyvyyden väheneminen ja valtakunnallisen muuttoliikkeen hidastuminen. Tilanne on ollut haastava. Valtuustokauden lopussa syntyvyys on jonkin verran lisääntynyt, mutta ei ole palannut entiselleen. Muuttoliike Muuramen suuntaan myös lisääntynyt. Sisäänmuuttoa ei tapahdu ainoastaan nuoremmissa ikäryhmissä vaan myös yli 65-vuotiaissa. Ikäihmiset eivät ole mikään ongelma, meistä jokainen ikääntyy. Oleellista on, että kunta pystyy huolehtimaan kaikkien ikäryhmien palveluntarpeesta.

Valtuutetut päättävät palveluiden ja talouden isosta kuvasta. Siksi on keskeistä analysoida ikäryhmien muutoksia. Muutos vaikuttaa palveluntarpeeseen ja talouteen. Muuramen väestönkehitys on haasteellinen, ns. huoltosuhde ei mene oikeaan suuntaan. Verotulojen määrä on onneksi kasvanut, vaikka työikäisten määrä on pienentynyt. Eläkeläiset myös maksavat veroja – kiitos siitä. Nyt tarvitaan entistä enemmän panostusta työikäisen väestön houkuttelemiseen Muurameen. Samalla Muurameen tarvitaan uusia yrityksiä ja uusia työpaikkoja. Muurame on panostanut elinvoimakysymyksiin, niihin tulee panostaa entistä enemmän nyt ja tulevaisuudessa.           

Mitä on saavutettu valtuustokaudella 2017–2020?

Kuntapäättäjänä ajattelen päättäjien olevan tulosvastuullisia. Valtuustokauden aikana pitää tapahtua selkeää kunnan kehittymistä l. paikalleen ei voi jäädä. Kunnassa on samalla aina kehitettävää / parannettavaa, koskaan ei tulla valmiiksi. Seuraavassa joitakin poimintoja tämän valtuustokauden saavutuksista. Yhteistyössä päättäjien ja viranhaltijoiden kanssa nämä on saavutettu.

Kuntalaisille on pystytty edelleen järjestämään laadukkaat palvelut, erityisesti terveyspalveluitamme kehutaan ja verrataan moniin kuntiin. Kaikista kunnan palveluista suurikiitos kunnan henkilökunnalle – he tekevät ne. Me päättäjät päätämme resursseista ja suurista linjoista.  

Olemme käynnistäneet laajan investointiohjelman peruspalveluihin (n. 30 milj.) – tässä tapauksessa erityisesti lapsiin. Eli Isolahden päiväkoti / koululaajennus, Kinkomaan koulun laajennus sekä Mäkelänmäen koulun uudisrakennus että liikuntahalli. Nämä investoinnit eivät olleet agendalla valtuustokauden alussa. niihin päädyttiin palveluverkkoselvityksen myötä. Kunnan taloudellinen kantokyky riittää näihin investointeihin. Tärkeää on myös huomata, että nuo investoinnit suuntautuvat eri alueille Muuramea eli Muuramea kehitetään kokonaisuutena – ei ainoastaan keskustaa.

Perhekeskus ja nuorisokeskus. Keskustaan saatiin uudet ja käyttötarkoitukseen sopivat tilat nuorille. Kunta aloitti myös uuden toimintamallin eli perhekeskustoiminnan, joka on matalankynnyksen toimintaa eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Perhekeskukselle myös hankittiin ja remontoitiin käyttötarkoitukseen sopivat tilat. Oman työni kautta lasten ja perheiden parissa olen ollut mukana ohjausryhmässä käynnistämässä perhekeskuksen toimintaa. Kyseessä on ollut erittäin inspiroiva projekti.      

Kunnan talous on pystytty pitämään tasapainossa, vaikka taloudelliset suhdanteet / ennusteet kuntataloudessa ovat vaihdelleet valtuustokauden aikana. Kovaa työtä se on jatkuvasti vaatinut, mutta on selvitty. Seuraavan valtuuston on hyvä jatkaa vakaalla taloudellisella pohjalla.

Kunnan väkiluku on kasvanut eli olemme houkutteleva kunta uusille veronmaksajille. Samalla myös Muurameen on tasaisesti tullut uusia yrityksiä. Em. kaksi asiaa vahvistavat kunnan palveluiden rahoittamista.

Maanhankinta ja kaavoitus on ollut aktiivista eli sitä kautta on turvattu asuin- ja yritystonttien saatavuus.

Muurame ja Jyvässeutu liittyivät MAL-sopimuksen, joka koskettaa maankäyttöä, asumista ja liikennettä. Valtio on sopijaosapuoli, sopimuksella on merkitystä tulevaisuuden hankkeiden rahoittamiseen. Sopimuksen selkeä painopistealue on myös hiilineutraaliuteen ohjaaminen. Jyvässeudun kilpailukyky myös paranee MAL-sopimuksen myötä – pääsemme samoihin pöytiin etelän suurten kaupunkien kanssa. Itse sain seurata prosessia läheltä eli Jyvässeudun ohjausryhmästä – prosessi samalla lujitti seudullista yhteistyötä.  

Kunta käytti Riihivuoren alueeseen etuosto-oikeutta syksyllä 2017. Alueen kehitys on saatu uudelleen käyntiin ja siitä on kehittymässä vireä matkailu- ja virkistysalue. Kunta koordinoi kehittämistä, toiminta tapahtuu yrittäjävetoisesti.  

Tässä muutamia päällimmäisiä ajatuksia – listaa voisi jatkaa… Muuramella on loistavat mahdollisuudet tulevaisuudessa – haasteita ja kehittämistarpeita riittää – yhdessä me selviämme.

Sähköautoilua yli 3000 km takana – pohdintoja – vaihtoehtoja – ei fanaattisuutta

Autoilun verottaminen tulevaisuudessa on muodostunut vakiopuheenaiheeksi. Päästöttömien ja vähäpäästöisten autojen verotusta suunnitellaan kevennettävän. Samalla kuitenkin valtion autoilusta saamat verotulot uhkaavat laskea eli tulovaje pitää kattaa jollakin tavalla. En puutu nyt valtion verotuloihin vaan kerron ensikokemukseni sähköautoilijana.

Ilmastonmuutos on asia, jota ei voi kieltää. Se tulee vaikuttamaan meidän ja jälkipolviemme elämään. Päästöjä on vähennettävä – liikenteen päästövähennykset ovat eräs alue. Itse tarvitsen autoa työssäni ja jonkin verran vapaa-ajan liikkumisessa. Joukkoliikenteen verkko ei ole tarpeeksi toimiva, vaikka se koko ajan kehittyy. Tosin aiempaa useammin olen viimeisen vuoden aikana mennyt bussilla Jyväskylään, jos aikataulut ovat sen mahdollistaneet. Samalla tässä on pyöräilyä yrittänyt lisätä ihan oman kunnonkin vuoksi.

Ajan autolla tietyn kilometrimäärän vuodessa (alle 15000 km), tästä syystä päädyin ottamaan sähköauton vuoden sopimuksella. Kyseessä oli edullisin vaihtoehto, kun lasketaan mukaan kaikki autoilun kustannukset. Eli ei tässä liikaa rahaa ole käytettävissä autoiluun. Samalla kyseessä on riskitön vaihtoehto l. vuoden päästä voin palauttaa auton. Ratkaisevaa oli energiakustannusten hinta, saman mallista autoa ei kannata ottaa enää polttomoottorikäyttöisenä – sähköllä tulee halvemmaksi. Hieman yli 3000 km matkalla polttoainekustannus on 1,6 – 1,7 €/100 km. Ajettavuus on Ok – ei valittamista. Lisäksi toimintamatka on minulle riittävä, maantieajossa parhailla keleillä lähes 500 km ja kaupungissa yli 600 km. Pystyn kotona lataamaan edullista sähköä ja mökkimatkan 360 km pystyy ajamaan ilman latausta. Tosin en malta ajaa, reitin varrella on tarjolla ilmaista sähköä. Tähän asti tämä kokemus sähköautoilusta on ollut hyvin myönteinen.

En kuitenkaan aio ruveta fanaatikoksi liittyen sähköautoiluun – jokainen tehköön omalla kohdallaan ratkaisunsa. Liikkumisen päästöjen alentamiseen tarvitaan monipuolisia ratkaisuja. Biokaasun sekä jätteistä tehtävän dieselin ja bioetanolin käyttö pitäisi olla entistä houkuttelevampaa. Niiden kautta saadaan nykyinen autokanta kulkemaan entistä puhtaammin, aina ei tarvitse ostaa uutta. Bensiiniautojen konvertointi kaasuautoiksi tai kulkemaan bioetanolilla on samalla kiertotaloutta parhaimmillaan ja se synnyttää kotimaisia työpaikkoja. Samalla kuitenkin ihmettelen, miksi vastaavaa autojen konvertointia sähkökäyttöiseksi ei tueta. Valtio tukee vain uusia sähköautoja, miksi ei tueta todellista kiertotaloutta ja resurssiviisautta. Omalla kohdallani päätin sähköistää vanhan Pappatunturini, toisaalta syyt ovat ekologiset ja toisaalta tällä projektilla tuetaan paikallista yrittäjyyttä ja siten kunnan elinvoimaa.

joukkoliiknne

Lomautetaanko / irtisanotaanko henkilökunta vai tehdäänkö jotain muuta? – Vaalikonekysymyksiä

Vaalikoneiden kysymykset on tietoisesti laadittu siten, että niillä luodaan eroja ehdokkaiden välille. Näissä kuntavaaleissa olen kuitenkin hieman huolestunut kuntavaalikoneiden luomasta kuntatodellisuudesta. Useamman kerran olen törmännyt kysymyksiin, joissa ei ole vaihtoehtona kunnan elinvoiman kasvattaminen – vaihtoehtoina ovat vain syöksykierrettä pahentavat keinot.

Tässä eräs vaalikone-esimerkki:

Laita seuraavat vaihtoehdot mieleiseesi järjestykseen, jos kunnan taloutta pitää tasapainottaa:
– Lomautetaan tai irtisanotaan kunnan henkilökuntaa.
– Korotetaan veroja:
– Ulkoistetaan palveluita.
– Myydään kunnan omaisuutta.
– Otetaan lainaa.

Yksi vaihtoehto puuttuu täysin eli panostetaan elinvoimaan ts. houkutellaan kuntaan uusia yrityksiä ja asukkaita. Yksinkertaisesti vahvistetaan siis tulopohjaa. Tällaisen vaihtoehdon puute on huolestuttava piirre, koska kunta on itsenäinen ja omista asioistaan päättävä toimija. Kunta ei ole joku valtion jatke, byrokraattinen möhkäle. Korona-aikana on ilmeisesti liikaa korostunut valtiolta kunnille tuleva tuki (kiitos tuesta), kuntien pitäisi itsekin ponnistella tulojen saamiseksi – ei ole tuloautomaattia.

Muuramessa ei ole tarvinnut mennä henkilökunnan lomautuksiin tai irtisanomisiin eikä näköpiirissä ole tällaista uhkakuvaa. Ne ovat viimeisin keino, koska ne luultavasti vain pahentaisivat syöksykierrettä palvelujen heikentymisen myötä.

Kunta ei ole elinkelpoinen, jos se joutuu ottamaan lainaa rahoittaakseen kunnan toimintoja. Omaisuuden myynti voi hetkellisesti tasapainottaa kunnan taloutta, mutta pitkällä aikavälillä se ei ole mikään toimiva mekanismi – omaisuus loppuu jossain vaiheessa.

Veronkorotus on perusteltua tehdä silloin, jos lakisääteisiä palveluita ei voida järjestää. Palveluiden kustannusrakenne on kuitenkin käytävä tätä ennen läpi ja mietittävä kustannustehokkuutta.

Palveluiden ulkoistaminen voi olla houkutteleva ratkaisu, joissain tilanteissa se voi olla perusteltua – monesti se ei kuitenkaan tuo kuin hetken helpotuksen. Kunnalla on edelleen vastuu palveluiden järjestämisestä. Jos yksityinen palveluntuottaja lopettaa yksikkönsä, kunnan on jälleen mietittävä kyseisen palvelun tuotantotapa. Muuramessa on asiasta tältä valtuustokaudelta esimerkki – kotiutimme palveluntuotannon kunnalle yksityisen luopuessa toiminnasta – kyseessä oli päiväkoti.

Yhteenvetona muutama ajatus:
1. Kunnan talous- ja toimintasuunnittelun pitää olla pitkäjänteistä, väestönkehityksestä ja ikärakenne-ennusteista pitää selkeä kuva. Kunta ei useinkaan yllättäen ajaudu taloudelliseen kriisiin – vaan asioita sössitään systemaattisesti pitkällä aikavälillä.
2. Kunnan palvelujen kustannusrakenteen pitää olla vertailukelpoinen (kilpailukykyinen) muihin kuntiin verrattuna – Muuramessa niin on. Kustannusten pitää olla myös vertailukelpoisia yksityisesti tuotettuihin palveluihin.
3. Kuntapäättäjien eräs tärkeimpiä tehtäviä on keskittyä talouden isoon kuvaan (elinvoimaan) eli miten saadaan rahat riittämään, mistä saadaan riittävästi verotuloja. Tämä tehtävä on vaikea, helpompaa olisi keskittyä pieniin ja helposti hahmotettaviin yksityiskohtiin.

Kuntaverosta progressiivinen – halutaanko kunnat ajaa syöksykierteeseen?

Ylen vaalikoneessa oli kysymys, joka päällisin puolin saattaa näyttää normikysymykseltä. Ts. kysymyksellä haetaan näkemyseroja kuntavaaliehdokkaiden välille. Kysymys siis kuuluu:   

Eniten ansaitsevat ihmiset voisivat maksaa enemmän kuntaveroa kuin nykyään.

Oma vastaukseni: Täysin eri mieltä

Pääministeri Marin on myös jotain lausunut progressiivisen kuntaveron mahdollisuuksista. On vain hieman epäselvää, mitä hän tarkoitti. Marinin lausunto tuli sen jälkeen, kun olin jo tämän kirjoituksen alunperin laatinut.

Asian / kysymyksen merkitys kunnille on paljon suurempi kuin ensisilmäyksellä arvaakaan. Kuntaveron kohdalla prosentti on kaikille kiinteä (Muuramessa 19,5 %), summa riippuu siis kuntalaisen tuloista. Mitä suuremmat tulot, sitä enemmän maksat kuntaveroa.Nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista erilaisia kuntaveroprosentteja eli kuntaverotus ei ole progressiivinen toisin kuin palkkaverotus.

Jos kunnallisveroprosentti nousisi tulojen mukaan, kyseessä olisi kuntatalouden syöksykierre. Osa kunnista ajautuisi taloudelliseen katastrofiin ja samalla kunnat kilpailisivat alhaisella veroprosentilla. Hyvätuloiset pakenisivat kuntiin, joissa on alhainen veroprosentti ja heidän tulonsa laskisivat kunnan veroprosenttia entisestään. Vastaavasti lähtökunnassa yhä pienemmillä tuloilla maksettaisiin yhä korkeampaa kunnallisveroa. Tämä on puhdasta matematiikkaa. Suomen kokonaisveroastetta ei kannata nostaa kuntaveron progressiolla. HyväHy

Kuntataloudessa on oleellista pystyä säilyttämään verotulopohja ja pyrkiä kasvattamaan sitä. Tämä korostuu erityisesti Muuramen tapaisissa kunnissa, joissa kunnan tuloista 20 % on valtionosuuksia ja 80 % verotuloja. Nuo prosentit kertovat sen, miksi Muuramessa on ensisijaisen tärkeää panostaa elinvoimaan.

Kuntaliitoskeskustelun vanhentuneet eväät

Keskisuomen kuntakentän tulevaisuus nostettiin esille kuntalaisille suunnatulla kyselyllä (Ksml 2.4.2021). Lähtökohdaksi oli otettu kuntien vähentäminen viiteen, nykyään 22. Uusien kuntarajojen piirtämisen ainoaksi perustaksi otettiin väkimäärä, samalla ei kuitenkaan määritelty perusteita väestöpohjan koolle uusissa kunnissa. Kiitos maakuntalehdelle kyseisestä artikkelista, se nostaa esille kysymyksen kuntien elinvoimasta.

Suomen kuntakentässä on runsaasti esimerkkejä siitä, miten kunnan asukasmäärä ei takaa kunnan menestystä. On isoja kaupunkeja, jotka ovat suurissa vaikeuksissa ja on myös pieniä menestyviä kuntia. Kuntaliitokset ovat jossain tilanteessa välttämättömiä, jos muita keinoja ei ole. Kuntaliitokset voivat kuitenkin olla myös elinvoiman tuhoajia sekä alueellisesti että maakunnallisesti.             

Keski-Suomen maakunnassa väestö vähenee, väestönkasvu on jo pitkän aikaa keskittynyt Jyvässeudulle (selkein trendi väestökasvussa Jyväskylässä ja Muuramessa). Jos maakuntaan muodostettaisiin viisi kuntaa, se ei lisäisi maakunnan eikä Jyvässeudun elinvoimaa. Elinvoimaisten kuntien kuntaliitokset olisivat silkkaa hulluutta. Tai jos kuntalaisten palvelut halutaan ajaa alas, ne ovat suuri mahdollisuus. Menestyvä kunta tuottaa hyvinvointia kuntarajojaan laajemmalle esim. uusina työpaikkoina. Samalla on hyvä muistaa, että useasta ohuesta lompakosta (vaikeuksissa oleva kunta) ei tule yhtä paksua lompakkoa.

Kuntien elinvoimaisuus ratkaistaan kunnissa. Miten kunnat pystyvät houkuttelemaan uusia asukkaita ja uusia yrityksiä? Miten ne pystyvät järjestämään laadukkaat ja samalla kustannustehokkaat palvelut? Lisäksi on laaja skaala muitakin elinvoimamittareita. Kunnan sijainti ei ratkaise lopputulosta, se voi tukea kunnan menestystä – mutta ei ratkaise sitä.

Kuntien elinvoimaa, tulevaisuutta ja samalla myös itsenäisyyttä voidaan katsoa kuntien tulopohjan perusteella. On kuntia, joiden tuloista yli 40 % tai 50 % muodostuu valtionosuuksista. Ts. raha tulee kuntien ulkopuolelta, en mitenkään vähättele noita kuntia. Jos tulevaisuudessa joudutaan laajaan kuntaliitoskeskusteluun, toivoisin kuitenkin keskustelun kohdistuvan ensimmäisenä korkean valtionosuuden omaaviin kuntiin. Itse edustan Muuramea, jossa kunnan tulopohja (elinvoima) perustuu 80 % verotuloihin ja 20 % valtionosuuksiin. Muuramen olemassaolo ei ole itsestäänselvyys, vaan se perustuu joka vuosi ja joka valtuustokausi tehtävään kovaan työhön. Elinvoima rakennetaan itse eli luodaan kunnan puolelta mahdollisimman hyvät edellytykset uusien yritysten ja asukkaiden houkuttelemiseksi Muurameen.

Jyvässeudun tulevaisuus elinvoiman ja kilpailukyvyn kasvattamisessa ei ole kuntaliitoksissa. Ratkaisu on se, mitä jo nyt tehdään eli yhteistyö ja sen kehittäminen. Kuntina Jyvässeudulla tuemme, kiritämme ja sparraamme toisiamme – siinä on elinvoimamme avain nyt ja tulevaisuudessa!

Pyörätie Muuramesta Kinkomaalle?

Pyörätien rakentaminen Muuramesta Kinkomaalle on nossut esiin useilla foorumeilla. Asia on kannatettava, hankkeen toteuttaminen ei ihan yksinkertainen.
Päivitys kevät 2021 – hanke etenee. Suunnittelu on tehty – rakentamista vaille valmis – rahoitusta haetaan.

 

Ekologisempi – ympäristöystävällisempi Muurame

Kuntavaalien alla on saanut keskustella hyvin monenlaisista teemoista. Eräs esille noussut kysymys on, miten Muurame voisi toimia kuntana entistä ekologisemmin – miten ympäristöystävällisyys olisi enemmän kuin pelkkiä sanoja. Muuramen kaunis luonto on itselleni merkittävä arjen voimavara. Kesällä liikun erityisen paljon vesillä – talvella jäällä ja metsissä. Tulevaisuudessa kaikki energiasäännöstöt tulevat kiristymään ilmastonmuutoksen takia – hyvä niin. Me olemme vastuussa jälkipolville.
Miten minä voisin kuntapäättäjänä edesauttaa yhä ekologisemman  – ympäristöystävällisemmän Muuramen syntyä. Tässä muutamia ajatuksia.

1. Asenneilmapiirin pitää olla sellainen, että tämä on meidän yhteinen juttumme. Ympäristönsuojelua ei voi ulkoistaa viranomaisille, se on kaikkien muuramelaisten vastuulla.
2. Pyritään viemään arkeen toimivia ratkaisuja, jotka tekevät elintavastamme ekologisemman.
3. Lähiruoka kunnan ruokapalveluissa ykkössijalle. Ruoan kuljetukseen ei käytetä turhia resursseja ja samalla tiedetään, mistä ruoka tulee.
4. Kunnan kiinteistöjen energiatehokkuus. Kyseessä on sekä teko ympäristön puolesta että rahansäästö.
5. Panostetaan kierrätykseen entistä enemmän. Muovien kierrätyspistettä ei ole tällä hetkellä Muuramessa, se on saatava tänne. Omassa kotitaloudessa on jätteen määrässä selkeästi tapahtunut muutos, kun muovi on voitu viedä kierrätykseen.
6. Kaavoituksessa jatketaan hyvää linjaa eli liikkuvuus perustuu muuhunkin kuin yksityisautoiluun. Keskustan alueen kehittämissuunnitelmassa on erittäin hyvät linjaukset keskustan paremmasta saavutettavuudesta kevyenliikenteenväylillä. Toivon tulevaisuudessa näiden suunnitelmien toteutuvan.
7. Joukkoliikenteen kehittäminen. Muuramen kokoiselle paikkakunnalle ei saada kattavaa joukkoliikenneverkostoa. Nykyistä pystyy hyödyntämään entistä paremmin, pelkästään reitit paremmin ihmisten tietoon. Esim. linja-autoliikennettä ei useinkaan ajatella hyödynnettävän kunnan sisäisessä liikenteessä. Lastenvaunujen kanssa pääsee linja-autoon ilmaiseksi ja tiedän monien perheiden hyödyntävän tätä arkipäivän kulkemisessa kunnan sisällä.
8. Ihmisten asennemuutos, pakolla on vaikea saada muutoksia aikaan. Pitää löytää keinot / ideat, joiden kautta muuramelaisten on helppo sitoutua esim. autoilun vähentämiseen kunnan sisäisessä liikenteessä. Tämän voisi esim. yhdistää Liikkuva Muurame-hankkeeseen.
9. Muurameen rakennetaan vuosittain paljon. Voisiko Muuramen kunta olla tällä alueella jollain tavoin edelläkävijä. Lähdettäisiin esim. miettimään / tarjoamaan ympäristöystävällisiä ratkaisuja rakentajille esim. aurinkosähköäjärjestelmiä – aurinkoenergiavaraajia. Kunta siis toimisi eräänlaisena yhdyshenkilönä toimittajien ja rakentajien välillä, konseptit olisi valmiiksi tiedossa tuleville rakentajille. Itse asun Tervamäellä – talo eteläsuuntaan. Osan sähköstä saisi auringosta ja käyttövettä lämmittäisi pitkän aikaa vuodesta aurinkoenergialla.
10. Henkilökohtainen parannusehdotus / -tavoite tällä saralla. Pappatunturissani käytän pienkonebensaa, joka on mahdollisimman puhdasta. Jotain voisi tehdä paremmin. Nyt on ajatuksena sähköistää tuo vanha sotaratsu. Olen neuvonantajana yrityksessä, joka tekee kulkuneuvojen sähköistyksiä. Sitä kautta ajatus mopon muokkaamisesta lähti.

 

Kunnan elinvoimaisuus – elinvoimattomuus?

Kunnan tulevaisuuden määrittelee sen elinvoimaisuus. Tätä slogania monet ovat hokeneet kuntavaalien alla sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Olen samaa mieltä, kunnan elinvoimaisuus ratkaisee sen tulevaisuuden. Se, miten kunta panostaa kouluihin, varhaiskasvatukseen, elinkeinopolitiikkaan, terveyden ennalta ehkäisyyn, kaavoitukseen, maanhankintaan jne., ratkaisee kunnan tukevaisuuden. Mutta, mutta, mutta…… Nyt on syntynyt tilanne kuin näytelmässä keisarin uudet vaatteet. Elinvoiman toisteleminen ei ole mitään uutta eikä se luo mitään uutta. Jotkut ovat sen nyt vain paniikissa keksineet, kun sote-palvelut luultavasti tulevaisuudessa siirtyvät kuntien ulkopuolelle. Jo pitkän aikaa Suomessa on ollut haasteena kysymys kuntien elinvoimasta.

Kuntien elinvoimatutkimukissa tulokset ovat odotettuja. Kohtuullisen hyvällä sijainnilla olevat, positiivisen väestökehityksen omaavat kunnat ovat kärjessä. Useimmat näistä kunnista ovat vahvasti panostaneet elinkeinopolitiikkaan, ts. ovat onnistuneet houkuttelemaan yrityksiä kuntaan. Muurame kuuluu näihin kuntiin. Tutkimuksen häntäpäässä ovat kunnat, joiden tilanne on päinvastainen. Lisäksi näille kunnille on tyypillistä se, että niiden tuloista puolet on muiden kuntien maksamia eli valtionosuuksia. Kuntien tilinpäätökset ovat kuitenkin aivan erilaisia kuin elinvoimaisuusmittarit antaisivat olettaa.

Muuramessa olemme tällä valtuustokaudella tehneet kaikkemme saadaksemme lisää verotuloja ja samalla kustannuskehitys on pidetty kurissa. Suurin osa Muuramen tuloista katetaan veroilla. Tehtävä on ollut todella vaativa, yhtään ylimääräistä rahaa ei ole. Vuoden 2016 tilinpäätös on 300 000 euroa ylijäämäinen. Kesämökkipitäjäni ei kuulu elinvoimaisuuden ykköskuntiin – päinvastoin. Kyseisen kunnan tilinpäätös oli vuodelta 2016 yli 1,6 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kunnan tulopohjasta puolet tulee kunnan ulkopuolelta eli valtionosuuksista. Täten tilinpäätöksessä on 800 000 euroa lahjarahaa. Kyseinen kunta ilmoitti muuten tilinpäätöksessään olevansa käytännössä velaton, velkaa on siis maksettu pitkälti muiden kuntien rahoilla. Suomen talous, velkaantuva kansantalous, ei tällaista kestä.

Em. esimerkki ei ole kovin rohkaiseva kuntien elinvoimaisuuden kannalta. Haluan pitää Suomen asuttuna, mutta valtionosuusjärjestelmä on muutettava kuntien elinvoimaisuutta kannustavaan suuntaan. Nyt esimerkiksi elinvoimattomat kunnat voivat alentaa veroprosenttiaan, jos valtionosuuksia tulee riittävästi. Noiden kuntien tulevaisuus on huolestuttava, koska siellä ei ole totuttu panostamaan oman verotulopohjan varmistamiseen ts. yritystoiminnan edellytyksiin. Kunnan tuloista on iso osa tullut valtiolta, ts. kerätty muilta kunnilta. Elinvoimaan ei ole tarvinnut juuri panostaa niin kuin esim. Muuramessa. Muurame tulee selviämään tulevaisuudessakin, me panostamme entistä enemmän elinvoimaan. Panostamme entistä enemmän oman verotulopohjan varmistamiseen.