Kuntapalvelujen kehittämiseen liittyvissä keskusteluissa otetaan esille aina sopivassa yhteydessä taikasana digitalisaatio. Sana herättää meissä hyvin erilaisia ajatuksia, siksi siihen on helppo vedota taikasanana ilman suurempaa ymmärrystä. Vakuutetaan digitalisaation ratkaisevan myös asioita, joita ei pysty ratkaisemaan. Itselleni digitalisaatio on erilaisten digitaalisten tekniikoiden hyödyntämistä arkielämän toiminnoissa.
Työuraani on lähes koko ajan kuulunut myös työskentely it- ja viestinteknologian parissa. Ts. niiden soveltaminen organisaation tarpeisiin ja perustehtävään. Vuosien varrella on sekä työssä että luottamustoimissa ymmärtänyt perusidean merkityksen digitalisaation hyödyntämisessä. Palveluita ja tietojärjestelmiä ei luoda niiden itsensä takia, vaan ne luodaan helpottamaan loppukäyttäjän työskentelyä ja arjen sujuvuutta. Liian usein on kohdannut järjestelmän, joka huonon suunnittelun ja puutteellisen testaamisen takia lähinnä vaikeuttaa käyttäjiensä arkea ja lisää kustannuksia. Tällä hetkellä valtakunnan suurin digitalisaatio- ja tietojärjestelmäprojekti liittyy sote-uudistukseen. Asiantuntijat varoittavat liian kireästä aikataulusta jo pelkästään tietojärjestelmien yhteensovittamisessa. Jotain on vuosikymmenien aikana mennyt pieleen, ilmeisesti on ollut liikaa rahaa. Ts. Suomessa on soten piirissä kymmeniä ellei satoja tietojärjestelmiä ja ne eivät automaattisesti keskustele keskenään.
Peruskokemus asian hyödyllisyydestä on tärkeä. Olen käyttänyt sähköistä kalenteria 12 vuotta. Itselleni se on ollut erittäin hyvä ratkaisu, se on parantanut omaa ajankäyttöäni ja samalla lisännyt työorganisaatiossa asioiden sujuvuutta poistanut turhaa työtä. Haluan silti ymmärtää niitä, jotka käyttävät paperikalenteria. Se ei vaan enää ole ollut minun juttuni aikoihin. Itselleni kalenteriin liittyvissä asioissa oivallus hyödyllisyydestä on ollut tärkeintä, ei teknologian käyttäminen. Aivan samalla tavalla olen tyytyväinen, että voin netissä vuosittain kirjata vesimittarin lukeman ja kunta lähettää sen jälkeen tasauslaskun. Toimiva sähköinen palvelu, joka palvelee kuntalaista ja samalla vähentää mekaanista tallennustyötä kunnan päässä. Sähköisiä palveluita ei kannata kehittää, jos ei ole vahvaa oivallusta palvelun hyödyllisyydestä. Viime aikoina oma hyödyllisyyskokemukseni on erityisesti liittynyt yritysten nettisivujen chatti-palveluihin. Siellä on henkilö vastaamassa asiakkaiden kysymyksiin, usein jopa asiakaspalvelija kysyy sivulla avuntarvettani ilman omaa reagointiani. Voisiko kunnan nettisivulla olla tällainen ominaisuus? Kuntalainen voisi tarvittaessa kysyä chatti-palvelussa, mihin hänen pitäisi olla asiassaan yhteydessä. Kunnan neuvontapalvelut ovat auki virka-aikana, voisiko samalla olla palvelu auki myös netissä.
Mika Ilvesmäki
kunnanvaltuutettu
kunnanvaltuuston 2. vpj
kuntavaaliehdokas
kesk.
Muurame
Mika Ilvesmäki 